9/2024 | päivitetty 10.12.2025
Kirkkonummen kolmoissurma on selvittämätön henkirikos, joka tehtiin Volsin kylässä Kirkkonummella heinäkuussa 1990. Sen uhreina kuolivat koneurakoitsija Veikko Rytkönen, 41, siivousalan työnjohtaja Berit Andersson, 35, ja näiden kolmen kuukauden ikäinen vauva Jessica. Pariskunta surmattiin teräasein, mutta vauva kuoli hukkumalla vesisängyn rikkouduttua. Rikosta tutkitaan kahtena murhana ja yhtenä kuolemantuottamuksena.
Sivun tarkoitus ei ole ensisijaisesti etsiä syyllistä tai syytellä henkilöitä tapahtumista, vaan tuoda tiedossa olevat asiat helposti ymmärrettävästi esille. Jokainen voi sitten itsekseen miettiä ja spekuloida tiedoilla. Toki varmasti kaikki haluavat, että tapaus myös joskus ratkeaisi.
Olen tätä sivua tehdessä kuunnellut Marko Niemen aihetta käsittelevän kirjan ja podcastin, molemmat kuudesti. Joka kerralla on noussut joku yksityiskohta esille, mitä en ole aiemmin huomannut. Nämä julkaisut ovatkin päätiedonlähteenä tällä sivulla. Olen myös lukenut kaikki mahdolliset netissä ilmaiseksi luettavat uutiset aiheesta ja hakenut Hesarin ja Iltalehden arkistosta kaikkea mahdollista tapaukseen liittyvää. Tämän lisäksi olen lukenut mm. Murha.infon, Hejacin, Ylilaudan ja Suomi24:n aihetta käsittelevät viestiketjut läpi. Valitettavasti keskustelupalstojen viesteistä 99 prosenttia on pelkkää spekulointia ja riitelyä nimimerkkien kesken. Onneksi se jäljelle jäävä yksi prosentti sisältää esimerkiksi vanhoja lehtileikkeitä, joita olen käyttänyt tietolähteenä. Sivulla on myös omia pohdintoja joistain yksityiskohdista, mutta pohdiskelut varmasti jokainen osaa erottaa.
Esko Grönroosin essee on myös sellainen teos, joka kannattaa lukea. Etenkin syksyllä 2025 tehty päivitys on hyvin ansiokas. Päivityksessä käydään läpi tälläkin sivulla esiintyvän soraliikemiehen ja Veikko Rytkösen yhteyttä, sekä Espoolaisen sora-alan yrityksen vaiheita.
Olen myös tutustunut jonkin verran rakennus- ja pankkialan toimiin ennen 90-lukua. Näistä ei ole mitään suurta tähän tapaukseen liittyvää löytynyt, mutta aika on ollut melko hurjaa molemmilla aloilla 80-luvulla ja juttuja on ollut mielenkiintoista lukea. Lainaa on saanut helposti ja petoksia on tehtailtu urakalla, kunnes 90-luvun tullessa raharalli on loppunut kuin seinään ja yrityksiä on mennyt nurin.
Alla on listattu julkisuudessa olleita tietoja tapahtumista aikajärjestyksessä. Lopussa on myös muita yksityiskohtia tapaukseen liittyeen, sekä kartta tapahtumapaikoista. Muistutan myös että kaikki alla oleva ei välttämättä ole absoluuttista faktaa. Lehtien kirjoituksissa voi olla toimittajien omia tulkintoja ja uhrien sukulaisten, sekä tuttavien kertomukset voivat pohjautua yli 30 vuotta vanhoihin muistoihin. Joillakin tapahtumista kertovilla voi olla myös omia intressejä kertoa tarinansa juuri niin kuin he ovat halunneet sen kertoa.
Soraliikemies syntyi.
Gunilla syntyi Espoossa. Myöhemmin Gunilla kävi kauppakorkeakoulun ja työskenteli virkailijana Kirkkonummen kunnalla.
Veikko syntyi Iisalmessa pieneen taloon, mutta isoon perheeseen. Sisaruksia oli kaikkiaan kuusi. Veikon isä oli toiminut poliisina, mutta vaihtanut poliisin työt kirvesmiehen hommiin.
Berit syntyi. Berit oli kotoisin Kirkkonummen Pilvijärveltä. Pilvijärvi sijaitsee Peuramaan laskettelukeskuksen ja Upinniemen välillä.
Veikon perhe muuttaa Iisalmesta Inkooseen.
Veikon perhe muuttaa Inkoosta Kirkkonummelle.
Veikko tapaa ensimmäisen vaimonsa Gunillan.
Veikko ja Gunilla avioituvat presidentin luvalla Veikon ollessa vielä 17-vuotias.
Veikon ensimmäinen poika syntyi. Hän opiskeli myöhemmin Kirkkonummen lukiossa (Kyrkslätts Gymnasium) (1985).
Veikon toinen poika syntyi.
Yksi soraliikemiehen poika syntyi (ilmeisesti Porvoossa).
Veikko asuu Gunillan ja kahden poikansa kanssa Lindalissa.
Veikon veli on kertonut, että hän oli parikymppisenä ollut juhlimassa ravintoloissa ja palannut iltajunalla Masalan asemalle. Veikko oli ollut asemalla odottamassa veljeään ja ajanut tämnän omaan kotiinsa Lindaliin. Siellä Veikko oli vaatinut Gunillaa myöntämään, että Veikon veli olisi ollut Veikon ja Gunillan esikoispojan isä. Veli oli ollut 11-vuotias esikoispojan syntyessä.
Veikon isä kuoli 62-vuotiaana Kirkkonummella.
Berit työskenteli Veljekset Backmanin tarjoitintehtaassa, joka toimi osoitteessa Upinniementie 550. (Vanhan tarjoitintehtaan rakennus on palanut, kerran osittain vuonna 1996 ja kokonaan vuonna 2013.)
Tähän aikaan Berit seurusteli ja asui kaksosten isää edeltävän miesystävänsä kanssa.
Myöhemmin hän asui kaksosten isän kanssa Gesterbyn-alueella Kirkkonummella.
Veikko oli osakkaana maanrakennusyrityksessä, joka meni nurin.
Tästä en ole löytänyt mitään tietoa. Jos tiedät jotain, vaikka yrityksen nimen, niin kommentoi sivun alalaidassa olevaan kommenttiosioon.
Maa-aineslaki 555/1981 tekee soroanoton luvanvaraiseksi. Luvan ainesten ottamiseen myöntää kunnanhallitus.
Helsinkiläinen insinööritomisto haki Veikko Rytköstä konkurssiin pienurakkasopimuksen laiminlyöntien takia. Konkurssihakemus raukesi kun hakija ei saapunut oikeuteen.
Espoon Hiekka Oy perustetaan. Kotipaikaksi on tällöin merkitty Espoo. Soraliikemies ei tällöin vielä ole ollut tekemisissä yrityksen kanssa, vaan sen on omistanut muut henkilöt.
Beritin isä kuoli 61-vuotiaana.
Soraliikemies muuttaa Kirkkonummelle. Viimeinen johtolanka-podcastin toisessa bonusjaksossa kerrotaan, että soraliikemies asui Kirkkonummella vuodesta 1985, vuoden 1990 maaliskuuhun.
Veikko Rytkönen Oy perustetaan. Kotipaikaksi on tällöin merkitty Kirkkonummi. Vaikka tässä on saman niminen henkilö kyseessä ja paikkakuntakin sama, en voi olla varma onko tämä yritys juuri tällä sivulla käsiteltävän Veikko Antero Rytkösen perustama. Ilmeisesti Kirkkonummella on asunut toinenkin Veikko Rytkönen. Tätä tietoa en ole saanut itse varmistettua.
Iisalmen Osuuspankki (PL22, 74101 Iisalmi) hakee yrityskiinnitystä Espoon Hiekka Oy:stä.
Kiinnitetyt panttivelkakirjat: 1.600.000mk, korko 16%, perimiskulut 2.500mk, antamispäivä 3.3.1986.
Etuoikeus hakemispäivästä 20.3.1986, ratkaisupäivämäärä 20.3.1986. (prh.fi)
Tämä kiinnitys on haettu alkuperäisien omistajien aikana. Soraliikemies tuli kuvioihin vasta 2,5 vuotta myöhemmin. Iisalmen Osuuspankki haki Espoon Hiekkaa konkurssiin 1990 keväällä.
Veikko ja Gunilla tuomitaan avioeroon. Todistajana oli ollut vuonna 1956 syntynyt reskontranhoitaja, joka kertoi hänellä ja Veikolla olleen suhteen jo vuodesta 1980 asti. Tuohon aikaan avioeroon tarvittiin todistaja. Avioliittolain muutos (1987/411) astui voimaan 1.1.1988. Tämä laki helpotti avioeron saantia.
Veikko ostaa tontin Volsin kylästä tulevalta naapuriltaan Ponkilaiselta.
Soraliikemies osti Siuntiosta 150.000mk:lla tilasta lohkotun 5ha maa-alan Ragnar B:ltä ja Tauno V:ltä. (Kaikki kaupan osapuolet oli Kirkkonummelaisia).
Sukulainen muistelee Veikon ostaneen vuonna 1987 300.000mk:n auton käteisellä.
Louhintaliike R.T. Broberg Ky perustetaan. Kotipaikaksi on tällöin merkitty Kirkkonummi. (27.12.1990 alkaen R.T.B. Louhinta Ky).
Espoolainen yksityisyrittäjä tarjoaa Veikolle jonkin mökin polttoa, mutta Veikko kieltäytyy.
Veikon naapurissa Ponkilaiset tekevät rakennuslupaa vaativia rakennustöitä. Tästä lisää kohdassa huhtikuu 1994.
Soraliikemies ja HSSP:n Tuija L-S. tutustuivat kun soraliikemies myi maapalan hänen yritysasiakkaalleen.
Espoon hiekka Oy:n omistajat myy yrityksen toiselle yritykselle.
Överby'n kaivuu- ja maansiirto Oy perustetaan. Rekisteröintiajankohta 22.06.1988, jolloin kotipaikaksi merkitty Lohja. Y-tunnus tullut voimaan 17.02.1988.
(Entinen nimi Överbyn kaivuu ja maansiirto Oy, Päätoiminimi, 13.09.1989 – 30.01.1990.)
Veikko alkaa rakentaa Volsin taloaan. Tarkempia tietoja alempana muita yksityiskohtia-otsikon alta.
Petosmies aloittaa todella laajan petossarjansa, josta hän jää kiinni 90-luvun alussa.
Suomen Yhdyspankki Oy (Pakilantie 63, Helsinki) hakee yrityskiinnitystä Espoon Hiekka Oy:stä.
Kiinnitetyt panttivelkakirjat: 1.000.000mk, korko 16%, perimiskulut 2.000mk, antamispäivä 16.5.1988.
Etuoikeus hakemispäivästä 5.8.1988, ratkaisupäivämäärä 5.8.1988. (prh.fi)
Omistajayritys myy miljoonalla markalla Espoon hiekka Oy:n Soraliikemiehen lähipiirin omistamille kahdelle yritykselle. Molemmat yritykset tulivat omistamaan hiekkayrityksestä 50%.
Soraliikemies ei ollut kummassakaan yrityksestä omistajana, mutta toimi toisen pöytälaatikkofirmana toimineen yrityksen toimitusjohtajana, sekä hiekkayrityksen hallituksen jäsenenä. Käytännössä hän kuitenkin kontrolloi hiekkayritystä.
Soraliikemies alkaa lisäämään pankkivelkoja ja reilun vuoden päästä syksyllä 1989, hän oli ottanut lainaa jo n. 20 miljoonalla markalla.
Soraliikemiehen toinen yritys Sorak Oy perustetaan. Kotipaikaksi on merkitty tällöin Lohja.
Kun konkurssipesän velkojia ja velallisyhtiön edustajia kutsuttiin lehti-ilmoituksella velkojainkokouksiin 13.6.1996 Sorak Oy:n paikkakunnaksi oli merkitty Vihti.
Soraliikemies rakentaa Paritaloja Esperantotielle Espoon Iirislahteen. As Oy ollut Kaupparekisterissä 26.10.1988 alkaen ja Y-tunnus tullut voimaan 03.04.1989.
Iirislahden kadunnimi Esperantotie on tullut käyttöön ehkä 1969 tai 1970. Kadun varressa asui Suomen esperantoharrastuksen uranuurtaja Vilho Setälä. Tiettävästi Setälä itse antoi nimen. Nimi vakiintui yleiseen käyttöön ja merkittiin asemakaavaankin 1980-luvun alussa. Ruotsinkielinen nimi Esperantovägen annettiin 1970-luvun puolessavälissä. (Espoo.fi)
Vilho Setälä kuoli 11. huhtikuuta 1985 93-vuotiaana Espoossa. En tiedä asuiko Setälä loppuun asti talossaan, vai viettikö hän lopun aikansa muualla. Pieni ryhmä omistautuneita esperantisteja kuitenkin pelasti Esperantomateriaalin 80-luvun lopulla purettavasta ruskeasta puutalosta Esperantotiellä. Maa kuului Fondumo Esperanto-Säätiölle, FES, joka myi sen ja sai siten pääomansa. Setälä oli testamentannut talonsa Esperantoliikkeelle jo ainakin pari vuosikymmentä aiemmin. Setälän talo oli ainakin 4/1967 Esperanto Suomi-lehdessä manittu olevan osoitteessa Esperantotie 4, jolloin se olisi todennäköisesti sijainnut tien päässä, lähellä jokea. Suunnilleen samassa paikassa, kuin nykyinen talo numero 4., jonka As Oy on rekisteröity 13.02.1986.
Tien varressa oli kolme taloa vielä 80-luvun alussa. Setälän talon lisäksi Tien alussa oikealla oli talo, joka oli nykyisten talojen 1 ja 3 kohdilla, sekä vasemmalla tien alussa oleva talo, joka oli paikallaan ilmeisesti vielä 2020-luvun alkuun asti, jonka jäkeen talo purettiin ja paikalle rakennettiin uusia taloja. Talo oli rakennettu joskus 70-luvulla vanhemman talon viereen ja vanha purettu myöhemmin pois. Nämä ovat päätelmiä vanhojen karttojen pohjalta.
Miten nämä sitten liittyy Kirkkonummen kolmoissurmaan. Ei välttämättä mitenkään. Lähinnä tulee mieleen, olisiko tuon Soraliikemiehen rakentamien paritalojen paikalla, tien alussa oikealla ollut talo, ollut sellainen, joka olisi pitänyt saada edellisenä vuonna hävitettyä tulevien rakennuksien tieltä? Tähän liittyen olisi mielenkiintoista tietää miten talojen tontti on siirtynyt soraliikemiehen omistukseen ja miten talo on hävitetty. Rakennusliike Haka hankki omistukseensa Matinkylän maat vuonna 1965. Jäikö nämä kaikki Gräsanojan varressa sijainneet maat silloin vielä yksityiseen omistukseen? Ainakin Setälän tontti oli 1980-luvun lopulla vielä Esperanto-Säätiön omistuksessa, ennen kuin he myivät sen.
Soraliikemiehen paritaloja on kaupattu loppukesästä 1989 alkaen lehti-ilmoituksilla. Hintaa yhdellä asunnolla on ollut 1.975.000mk. Ilmoituksissa on mainittu talojen valmistuvan loppuvuodesta. Viimeisin ilmoitus, jonka olen löytänyt, on ollut tammikuussa 1990, ilmeisesti silloin talot ovat olleet jo valmiit. Ilmoituksessa kerrotaan uudesta, korkeatasoisesta 4 perheen paritalokohteesta. Kohdetta on myynyt LKV Ra-Hu Oy.
Esperantotien talot:
1. Valmistunut 31.12.1989. Tontin omistus? Tontti 2232 m2.
2. Edellinen tiilivuorattu omakotitalo purettu (2020?). Nykyiset talot valmistunut 24.3.2021.
3. Valmistunut 31.12.1989. Oma tontti.
4. Valmistunut 31.12.1987. Oma tontti.
Alla on poimintoja Helsingin Sanomista. En tiedä onko muilla, kuin kahdella ensimmäisellä yhteyttä Esperantotielle.
28.4.1957: Uusi talvihuvila Matinkylän Iirislahdessa , Esperantotie 1. Tontti 3.100m2. Suoraan omistajalta.
4.12.1983: Espoon Iirislahti täystiilitalo n.380m2. 5h +k+ saunaosasto & uima-allas ym. = n. 350m2. Erillinen yksiö n. 30m2. Esittely su 13-14 Esperantotie 3. Puh. karttas. 13, 42/72.
Huoneistokeskus myi lehti-ilmoituksella tonttia Iirislahdessa vuonna 1987:
26.2.1987: Erinomainen 2308m2:n rivitalotontti. Rak. oikeus e=0,30. Tontin tuleva pa 2221m2. Kunnallistekniikka kadulla. Välttäväkuntoinen as. rakennus. Matinkylän palvelut lähellä.
7.4.1987: Erinomainen 2308m2:n rivitalotontti. Rak. oikeus e=0,30. Tontin tuleva pa 2221m2. Kunnallistekniikka kadulla. Välttäväkuntoinen as. rakennus. Matinkylän palvelut lähellä.
13.5.1987: Rivitalotontti 2308m2, rakennusoikeus 0,30.
16.6.1987: Iirislahden kauniilla pientaloalueella myytävänä hyvä rakennustontti n. 2308m2. Vahvistettu kaava, rak.oik. n.666m2, 6 asuntoa. Tontilla vanha hirsitalo.
1.5.1988: Talo paloi Espoossa. Lautarakenteinen omakotitalo paloi Espoossa lauantaina iltapäivällä. Palokunta sai hälytyksen 16.10 Matinkylän Iirislahteen, jossa paloi vanhahko talo. Se paloi poliisin mukaan remonttikuntoon. Talossa ei palon aikaan ollut ketään. Espoon poliisi tutkii asiaa. Espoon palolaitosta työllistivät lauantaina myös useat maastopalot, joista monet syttyivät tupakantumpeista.
Soraliikemies hankki soranottoon liittyvän maavuokrasopimuksen osa-alueena 6ha määrä-alasta.
Maa-alan osti Inkoosta K.Grönholmilta ensin yhtymä, jonka takaa löytyy Ragnar B. ja Tauno V. Kaupan rahasumma 650.000mk tuli Soraliikemiestä rahoittavalta pankilta. Heti tämän jälkeen soraliikemies vuokrasi miljoonalla markalla puolet maa-alasta kymmeneksi vuodeksi. Lisäksi yhtiö sitoutui maksamaan alueesta erillistä vuokraa 2000 mk/vuosi.
Tässähän ei tuntuisi olevan soraliikemiehen kannalta oikein mitään järkeä, koska hän ei itse juurikaan hyötynyt koko kaupasta. Hän vuokrasi miljoonalla markalla kolme hehtaaria soranottoaluetta. En tiedä olisko tuosta edes saanut nostettua miljoonalla markalla soraa, jos siellä olisi edes siihen käyttöön olevaa soraa ollut. Kuulostaa ainakin suhteellisen pieneltä alueelta. Tästä tulee itselle mieleen, että oliko tämä vain suora varainsiirto Ragnar B:n ja Tauno V:n yhtymälle? He nettosivat tästä 350.000mk ja kuusi hehtaaria maata, josta tosin puolet oli vuokrattuna soraliikemiehelle.
Itselle ei täysin selvinnyt, oliko hiekkafirma vielä maksanut miljoonan markan vuokrahinnan lisäksi myös 650.000mk yhtymälle maa-alan ostoa varten, vai rahoitettiinko sen osto tuosta vuokrahinnasta.
Hiekkafirma kiinnostui kolmen hehtaarin alueesta siitä syystä, että se oli silmämääräisesti soranottoon kelpaava alue, minkä lisäksi kiinteistön naapuritontilla sijaitsi toiminnassa ollut soramonttu. Alueelle ei kuitenkaan tehty koskaan mitään, eikä soranottolupaa haettu.
Inkoon Soramontulla tehdään ensimmäiset kaivaukset. Tekijäksi soraliikemies oli tilannut jo aiemmin hänen yritykselleen arvioita tehneen tahon.
Toukokuussa Espoon Hiekka Oy hakee lehti-ilmoituksella uutta toimitusjohtajaa toimistoesimieheksi, sekä hoitamaan yrityksen taloushallinnollista puolta. Tämän lisäksi ilmoituksessa haetaan toimistotyöntekijää. Ilmoituksen mukaan työsuhteet alkaisivat 1.6.89.
Kesäkuun alulle päivätyn raportin mukaan koekairauksia tehneen yrityksen työntekijät asensivat alueelle pohjaveden tarkkailuputken ja tekivät kairauksia, jotka menivät niin syvälle, että ne päättyivät kallioon tai kiveen. Osassa porauspisteistä oli pelkkää soraa, mutta osassa soran seassa paljon kiveä, turvetta ja savea. Näiden tietojen ja pohjaveden korkeuden perusteella arvioitiin, että alueen soravarannot olisivat olleet 19.000m3.
Soraliikemies oli sairas juhannuksesta 1989 alkaen ja kävi yrityksessään työssä vain päivän viikossa.
Berit muuttaa Volsin taloon. Naapuri Ponkilainen oli sanonut lehtihaastattelussa, että ei tuntenut Beritiä niin hirveän hyvin, hän ei ehtinyt tässä asustella kuin vuoden päivät.
Pankki kehottaa soraliikemiestä myymään hiekkafirman jollekin, jotta yrityksen rahoitus voisi jatkua pankin puolelta.
Nosturipalvelu V.Rytkönen suoritti koekaivauksia soraliikemiehen vuokraamalla muutaman hehtaarin kokoisella tontilla Inkoossa.
Petosmies Ari P. väitti, että Veikko Rytkönen arvioi Espoolaisen soraliikemiehen Kirkkonummella sijaitsevan "turverytkeikön" soramäärän. Soramäärä arvioitiin reilusti yläkanttiin ja täten saatiin kiinteistön vakuusarvo korkeaksi. Soraliikemies ja Veli Juhani Gröhn haki lainaa 2,4 miljoonaa markkaa kiinteistöä, eli sora-aluetta vastaan. Rytkösen piti saada tästä huijauksesta petosmiehen mukaan n.10-20%:n osuus lainan arvosta.
Veikko Rytkösen osuudesta puhuttaessa petosmies puhui yleisellä tasolla. "Se on yleensä semmonen kymmenen prossaa... oli silloin". "Kymmenestä kahteenkymmentä prosenttia". "Se pyöri siinä kato kymmenen kakskyt prossaa se".
Petosmiehen mukaan myös pankinjohtaja ja ilmeisesti Gröhnkin oli saamassa 10-20%:n osuutensa lainasta. Tarina ei kerro, mikä oli Veli Juhani Gröhnin osuus tässä huijauksessa, vai oliko hänellä oikeasti edes mitään tekemistä koko jutun kanssa? Hesarin jutun mukaan hän oli nimellinen petoksen päätekijä kun espoolaisen asunto-osakeyhtiön maapohjalle haettiin 6 miljoonan kiinnitykset, vaikka osakekanta oli ylikiinnitetty rakentamisvaiheen kuluista, mutta jutussa ei kerrottu Gröhnin yhteyksistä sorahuijauksiin.
Soraliikemies väitti Veikon sijasta Vakuutusmiehen arvioineen soramäärän. Ilmeisesti tässä hän viittaa henkilöön nimeltä Tauno V., joka oli Tapiolan vakuutusasiamies.
Mielenkiintoista olisi myös tietää, pitikö näille sora-alueille hakea soranottolupa, vai kelpasiko pankille pelkkä sora-alue ilman lupaa. Sorallahan ei ole juurikaan arvoa, jollei sitä voi käyttää. Luvan myöntämiseen olisi tarvittu maa-alan sijaintikunnan kunnanhallituksen myönteinen päätös. Soraliikemiehellä olisi siinä tapauksessa pitänyt olla hyvät suhteet myös päättäjiin. Tälle Inkoon montullehan ei koskaan haettu soronottolupaa.
Petosmies myös kertoi Marko Niemen haastattelussa Punavuoren kaksoismurhasta puhuttaessa lukeneensa edellisenä päivänä juttua siinä käytetystä aseesta. Kertasiko petosmies myös Kirkkonummen kolmoissurman asioita vanhoista haastatteluistaan?
Ratari Forest metsäkoneyritys perustetaan. Perustajia on kolme, Tauno V., Risto V. ja Ragnar B, mutta Veikko tulee osakkaaksi vasta myöhemmin yhden perustajajäsenistä Ragnarin luovuttaessa osuutensa Veikolle. Perustaja jäsenistä Tauno V. halusi Veikon Ragnarin tilalle. Veikon nimi näkyy yrityksen papereissa vasta hänen kuolemansa jälkeen.
Yritys on ollut kaupparekisterissä 09.08.1989 – 18.12.2005, työnantajarekisterissä 01.02.1990 – 12.05.1992 ja verohallinnon rekisterissä 08.09.1989 – 12.05.1992.
Kotipaikaksi on merkitty Kirkkonummi.
HSSP lopettaa hiekkafirman rahoituksen. Pankin edustajan mukaan Soraliikemies oli alkanut käydä pankin konttorilla lähes päivittäin ja hänen käytöskin oli muuttunut epämiellyttäväksi.
Hiekkafirman toimihenkilö muisteli Soraliikemiehen lähteneen Espanjaan 1.9. ja palanneen viiden viikon päästä.
Pankin yhdyshenkilö käy hiekkafirman toimistolla ja kysyy haluaisiko joku työntekijöistä ottaa henkilökohtaista lainaa, joka lainattaisiin hiekkafirmalle.
Veikko Rytkönen raportoi edellisessä kuussa tehdyistä kaivauksistaan.
"Viidessä eri pisteessä suoritetussa kaivauksessa todettu olevan soraa, ainakin 4 metrin syvyyteen saakka. Missään näistä koekaivaus pisteissä ei todettu olevan pohjavettä." Soraliikemiehen on väitetty arvioineen tämän raportin perusteella soravarat 100.000m3:n suuruiseksi. Epäselväksi jäi, oliko Veikko Rytkönen oikeasti käynyt paikanpäällä tekemässä kaivauksia ja kuka hänet oli tilannut niitä tekemään.
Helsingin sanomien nimityksiä osiossa ilmoitetaan, että "Espoon Hiekka Oy:ssä toimitusjohtajaksi on nimitetty rakennusinsinööri, MKT Robert Kajaslampi, ja talouspäälliköksi yo-merkonomi Markku Helminen".
Kajaslampi oli aiemmin toiminut ainakin Oy Mega-sora Ab:n myyntipäälikkönä. Mega-sora taas kuului Partek Betoni -toimialaan.
Eräs toimihenkilö on kertonut, että hiekkafirman luottokelpoisuus alkoi olla niin huono, että syyskuusta lähtien autoliikkeet eivät antaneet korjaamolta kalustoa kuin käteistä rahaa vastaan.
Soraliikemies käskee poikaansa siirtämään omaisuutensa vaimonsa nimiin.
Hiekkayritys lopetti kirjanpidon ja alkoi realisoimaan omaisuutta.
Hiekkafirman toimitusjohtaja irtisanoutui.
Hiekkafirman toimisto muuttaa Esperantotielle.
Soraliikemies järjesti ylimääräisen yhtiökokouksen, jossa hän siirsi hiekka-alan yrityksen hallinnon kolmelle henkilölle, joista yksi oli petosmies Ari P. (Kaksi muuta oli J.O ja E.N). Pöytäkirjat takapäivättiin tammikuun lopulle. Soraliikemies oli luvannut heille palkkion siitä, että he ottavat yhtiön vastuut kannettavaksi siksi ajaksi, kun hän siirtää omaisuutensa turvaan ja ehtii poistua maasta.
Petosmies oli tullut mukaan kuvioon kun J.O oli ottanut häneen yhteyttä tammikuussa 1990. Yritys piti saada pidettyä pystyssä 60 päivää hinnalla millä hyvänsä, jotta soraliikemies vapautuisi vastuista.
En ihan tarkalleen tiedä mistä vastuista soraliikemiehen piti tällä tavoin vapautua. Jos olen oikein ymmärtänyt, kaikki 60 päivää ennen konkurssia tehdyt kaupat, kiinnitykset, lahjoitukset yms. kumoutui ja omaisuus, tai varat palautettiin takaisin konkurssipesään, joten hän koitti ilmeisesti saada mahdollisimman paljon yrityksen omaisuutta hävitettyä 60 päivää ennen konkurssia. Ilmeisesti lähisukulaisille takaisinsaantiaika oli huomattavasti pidempi. Oliko soraliikemies huomioinut tätä seikkaa? Mieleeni tuli myös olisiko poltettu mökki ollut aiemmin yrityksen nimissä, tai yrityksen lainan takauksena ja siirretty soraliikemiehen vaimon nimiin ja tämä siirto olisi tehty liian myöhään. Tällöin mökki olisi mennyt konkurssipesälle ja sieltä pankille.
Petosmiehen mukaan yrityksen alasajo ei mennyt aivan normaalin kaavan mukaan, vaan soraliikemies koitti puuttua yrityksen toimintaan, vaikka yritykselle oli asetettu petosmiesten muodostama uusi hallitus. Tarinan mukaan soraliikemiehen piti siirtää omaisuutensa turvaan ja paeta maasta.
HSSP:n Tuija L-S eroaa tehtävästään.
Tuija L-S aloittaa uudessa työpaikassaan (nykyinen Finnvera Oyj). Tämä tieto on hänen sometililtään, ei varmistettu muualta.
Espoon Hiekka Oy:n konkurssi alkaa. Merkitty kaupparekisteriin 30.5.1990. (prh.fi) Velkojat hakivat yritystä konkurssiin Espoon Kihlakunnanoikeudessa.
Petosmies päätti muiden bulvaanienn kanssa, että hän ottaa käyttöönsä hiekkafirman Toyota Landcruiserin. Petosmies haki auton soraliikemieheltä Kirkkonummelta.
Petosmies Ari P tapaa soraliikemiehen tämän kotona Kirkkonummella, josta he ajavat hiekkafirman punaisella Toyota Landcruiser HJ-60:llä mökille Siuntioon. Mökki sijaitsi Lauklampi-nimisen järven rannalla, järven eteläpäässä.
Lauklampi on matala, humuspitoinen järvi Siuntion pohjoisosassa läntisellä Uudellamaalla. Sen pinta-ala on 19,4 hehtaaria. Lauklammen etelä–pohjoissuuntainen pituus on noin kilometrin, järven eteläosan leveys on 300 metriä, pohjoisosan leveys on 100 metriä. (Wikipedia)
Tontin pinta-ala 4000 m². Rekisteröity 9.7.1965.
Rakennus 1:
Osavuotiseen käyttöön soveltuvat vapaa-ajan asuinrakennukset.
Valmistunut 1.1.1969.
Rakennus 2.
Saunarakennukset.
Valmistumisesta ei tietoa.
Soraliikemies kysyi, mitä kaikkea olet valmis tekemään rahasta? Petosmies luuli, että pitäisi tehdä jotain talouteen liittyvää, joten hän sanoi tekevänsä mitä tahansa. Soraliikemies otti auton takapenkiltä kaksi salkkua ja viskasi toisen Petosmiehelle, mutta hän ei avannut sitä, koska se vaikutti tyhjältä. Soraliikemies otti toisen salkun ja avasi sen itse. Salkku oli ollut melkein täynnä rahaa ja joukossa pistooli.
Soraliikemies tarjosi petosmiehelle 100.000mk mökin poltosta. Petosmies esitti joukon kysymyksiä mm. miksi 100.000mk? Kuka tahansa polttaisi sen 5.000-10.000 markalla. Tämän jälkeen soraliikemies oli suostunut kertomaan, että palkkioon liittyisi vähän muutakin - Veikko Rytkönen pitäisi tappaa. Soraliikemies tarjosi tekovälineeksi erikoisvalmisteista Astra-merkkistä asetta, joka toimi vain Lapuan panoksilla ja pystyi ampumaan jopa 15 laukausta sarjana. Alibissa asetta sanottiin belgialaiseksi, mutta ilmeisesti Astrat ovat kuitenkin espanjalaisia.
Soraliikemies halusi eroon Rytkösestä, jotta hänen ei olisi tarvinnut maksaa Rytkösen osuutta lainahuijauksesta. Petosmies kieltäytyi tarjouksesta. Petosmies väitti myös Alibissa, että mies olisi selittänyt miten teko olisi parasta tehdä ja miten taloon pääsisi äänettömästi sisälle. Hän olisi myös kertonut missä Rytkönen säilytti vara-avainta.
Petosmies epäili, että soraliikemies halusi hänet koukkuun maksamalla ensin mökin poltosta 100.000mk ja olisi sen jälkeen voinut kiristää hänet tekemään Rytkösen murhan. Tässä on mielestäni ainakin yksi epäloogisuus. Jos soraliikemies halusi ensin petosmiehen koukkuun maksamalla ylihintaa mökin poltosta ja sitten vasta kiristänyt tekemään murhan, miksi ihmeessä salkussa oli pistooli jo silloin, kun soraliikemies esitteli rahoja petosmiehelle? Marko Niemen haastattelussa petosmies ei kertonut mistä soraliikemies oli aseen ottanut, mutta se oli kuitenkin ollut mukana, koska soraliikemies oli tyrkyttänyt sitä petosmiehelle tutkittavaksi. Miksi ase olisi ollut edes mukana, jos tarkoitus ei olisi ollut vielä edes kertoa Rytkösen eliminoimisesta ennen mökin polttoa? Vai oliko ase soraliikemiehen autossa aina mukana? Tosin auto saattoi jo tuohon aikaan olla petosmiehen hallinnassa.
Tämä kertomus perustuu ainoastaan petosmiehen puheisiin. Fakta on vain se, että mökki paloi myöhemmin. Ja käsittääkseni palanut rakennus olisi ollut tuo saunarakennus.
Jos petosmies olisi keksinyt tarinan, miksi hän olisi sijoittanut sen ajankohtaan, joka oli lähes puoli vuotta ennen surmia ja kertoi soraliikemiehen tarjonneen hänelle tekovälineeksi asetta? Hän kertoi myös tarinan Marko Niemen haastattelussa 2023 suht samanlaisena, kuin Alibissa vuonna 1999. Joitain yksityiskohtia oli toki hävinnyt ajan myötä. Ja miksi ihmeessä hän olisi tullut vielä kertomaan tarinaa, jos siinä ei olisi mitään perää? Pakkohan hänen ei ollut suostua haastatteluun. Se tässä hieman ihmetyttää, että jos petosmiestä on joskus kuultu poliisin toimesta tästä, niin miksi soraliikemies väitti, että häntä ei olisi kuultu koskaan. Syytökset ovat kuitenkin sen verran kovia, että poliisin olisi pitänyt tämä ilmanmuuta tutkia. Toki murhan suunnittelu ei ollut vielä ennen vuotta 2013 kriminalisoitu.
Soraliikemies muuttaa pois Kirkkonummelta. Viimeinen johtolanka-podcastin toisessa bonusjaksossa kerrotaan, että soraliikemies asui Kirkkonummella vuodesta 1985, vuoden 1990 maaliskuuhun.
Kirkkonummen Veikkolassa taloon oli tullut outo soitto, jossa puhelimeen vastannutta 12-vuotiasta tyttöä oli komennettu olemaan kotona. Pian puhelun jälkeen asuuntoon tunkeutui mies parvekkeen kautta. Tapaus sattui puoli viiden maissa iltapäivällä. "Missä rahat", mies oli tivannut tytöltä ja oli jopa viillellyt tytön puseroa. Tyttö oli huijannut miehen etsimään rahoja keittiön kaapeista ja samalla mennyt piilottamaan isänsä lompakon. Sitten tyttö oli huutanut, että äiti tulee, jonka jälkeen mies oli pinkonut pakoon. Mies oli yli 50-vuotias, yli 180-senttinen ja iso vatsainen. Hänellä oli myös harteille ulottuvat tummat likaiset hiukset, pitkä parta ja romea ääni.
Iltalehdessä 3.4.1990 kerrotaan tapahtumien sattuneen Impivaarantiellä.
Soraliikemiehen vaimo on kertonut, että Soraliikemies olisi muuttanut Espanjaan konkurssin aikaan ja asustellut siellä vuoden verran. Myös hiekkafirman pesäluettelon 10.5.1990 oikeaksi vannonut silloinen toimitusjohtaja on kertonut Soraliikemiehen olleen tuolloin jo Espanjassa.
Helsingin Sanomissa myydään lehti-ilmoituksilla maaliskuusta alkaen mm. samanlaisia koneita kuin Veikolla oli. Viimeinen ilmoitus on heinäkuun alusta, kolme viikkoa ennen surmia. Tämän lisäksi saman puhelinnumeron omistaja on etsinyt tammikuussa puutavara-auton kuljettajaa.
28.1.1990
Ammattitaitoinen puutavara-auton kuljettaja saa vakituisen paikan. Lähemmin puh.90-263569 tai 949205444.
11.3.1990
Hinausauto Volvo -79. Todella hyvä. Lisää Puh. 263569 (ilmoitus isolla fontilla.)
KRUPP 2025 vm. -88. Eritt. hyvä. Puh. 263569
21.5.1990
YAMAHA FZ 750 -87, kuin uusi, aj. 30 tkm. P.90-263569
MB 200 D -82, hyvä. Tosi edull. H. 43.000,-. P.90-263569
27.5.1990
MB 200 D -82. Hyvä. Edullinen. H. 43.000,- Puh.90-263569
YAMAHA FZ 750 -87, kuin uusi. Aj. 30tkm. Puh.90-263569
10.6.1990
Yamaha FZ GENESIS -87, uuden veroinen. P.90-263569
MB 200 D -82, RUSKEA, SIISTI, AJ.236 TKM. P.90-263569
MB 2244 -88, 4-AKS., VÄHÄN AJETTU, ERIK. P. 90-263569
16.6.1990
MB 200 D -82, Yksit.k. Matkamalli. Aj. 236tkm P.90-263569
MB 2244 4-AKS -88, kasettilämpölava, vähän ajettu, erikoinen. P.90-263569
YAMAHA FZ 750 GENESIS -87, uuden veroinen. P.90-263569
MOBIL NOSTURI KRUPP 25 tonnia, -88 P.90-263569
17.6.1990
MOBIL NOSTURI KRUPP 25 tonnia, -88.P.90-263569 (ilmoitus isolla fontilla.)
MB 200 D -82, Yksit.k. Matkamalli. Aj. 236tkm. P.90-263569
MB 2244 4-AKS. -88, kasettilämpölava, vähän ajettu, erikoinen. P.90-263569 (ilmoitus isolla fontilla.)
8.7.1990
Mobili nosturi Krupp 25 ton. vm. -88. Puh.90-263569 (ilmoitus isolla fontilla.)
YAMAHA FZ 750 Genesis -87. Hieno. Puh.90-263569
MB 200 D -82. Ruskea. Siisti. Yksityiskäytössä ollut. Puh.90-263569
MB 2244 vm. -88 4 aks. Vähän ajettu. Hieno. P.90-263569 (ilmoitus isolla fontilla.)
Kuvassa MB 200 D henkilöauto, nosturi, hinausauto ja kuorma-auto.
Veikon siskon tytär käy poikaystävänsä kanssa Veikon ja Beritin talolla. Veikko tulee heitä ulos vastaan, etteivät he pääse sisälle. He juttelivat ulkona hetken, kunnes Veikko sanoi että on kiireitä. Siskon tyttären mukaan he olivat pihalla n.10-15 minuuttia. Normaalisti Veikko oli pyytänyt heidät sisälle ja keittänyt kahvit, mutta nyt Veikko oli jotenkin hermostunut ja katseli ympärilleen.
Soraliikemiehen yritys Espoon Hiekka Oy asetetaan konkurssiin.
Yritystä haki konkurssiin Iisalmen Osuuspankki ja Eläkevakuutusosakeyhtiö Ilmarinen. Soraliikemiehen yrityksellä oli saatavia vajaa 300.000 markkaa ja eräältä yksityishenkilöltä toiset 300.000 markkaa. Tilivelkaa yrityksella oli yli kaksi miljoonaa markkaa ja palkkavelkaa reilut 300.000 markkaa.
Mietin aiemmin miksi yrits oli Iisalmen Osuuspankin asiakas, mutta pankillahan oli konttori myös Helsingissä ja laina/ yrityskiinnitys oli haettu alkuperäisten omistajien aikana. Joten en usko, että tällä on yhteyttä Iisalmesta kotoisin oleviin Rytkösiin. Toki Yrityskiinnityksen yhteydessä pankin osoitteeksi oli merkitty PL22, 74101 Iisalmi.
Pankki rahoitti juuri tuolloin lainan ottohetkellä vuonna 1986 yrityksiä ympäri Suomea. Siitä alla lisää.
Lainaus Osmo Ruuskasen tutkimuksesta Pankkikriisi ja Rahoitusmarkkinoiden Sääntely:
"Pankeissa arvostettiin kokoa ja kasvua. Suomen Yhdyspankki ja Kansallis-Osake-Pankki kilpailivat pitkään maan suurimman pankin asemasta. Paikallispankit hakivat taseen kasvua osoittaakseen kilpailijoilleen olevansa paikkakunnan merkittävä rahalaitos. Tällaisesta kasvuhakuisuudesta oli alun perin kysymys Iisalmen Osuuspankin valitsemassa strategiassa.
Pankki lähti aggressiivisesti rahoittamaan eri alojen yrityksiä eri puolille Suomea. Aluksi strategia näytti toimivan. Luotonanto ja tase kasvoivat huomattavasti kilpailijoita nopeammassa tahdissa. Operointi oman, perinteisen toimialueen ulkopuolella tuotti kuitenkin melko pian niin tuntuvia tappioita, että Iisalmen Osuuspankki joutui turvautumaan Osuuspankkien vakuusrahaston tukeen. On huomattava, että kyseisen pankin riskinotto tapahtui pääosin vuosina 1985–1986, jolloin varsinainen pankkikriisi ei ollut vielä alkanut. Välimiesoikeus kiinnitti päätöksessään erityisesti huomiota voimassa olleiden sääntöjen 1 §:n toimialuekysymykseen".
Alla seitsemän Osuuspankkien vakuusrahastosta tuohon aikaan eniten tukea saanutta pankkia.
Vakuusrahaston myöntämän tuen osuus taseen loppusummasta:
Naantalin Osuuspankki 76,0 %
Iisalmen Osuuspankki 75,3 %
Kirkkonummen Osuuspankki 70,0 %
Suur-Helsingin Osuuspankki 58,0 %
Juupajoen Osuuspankki 50,0 %
Kauhajärven Osuuspankki 43,0 %
Soinin Osuuspankki 43,0 %
Soraliikemies oli myös huijannut Suur-Helsingin Osuuspankista rahaa Veli Juhani Gröhnin kanssa, kun Espoon paritalojen asunto-osakeyhtiön maapohjalle haettiin 6 miljoonan kiinnitykset. Sorakuoppahuijauksiin hän oli hakenut lainaa pääosin Helsingin Suomalaisesta Säästöpankista.
Soraliikemies kertoi hänellä olleen pelkkää valuuttalainaa ja hänen valuuttalainojensa koron olleen 44%.
Kultasurmat. Suomalaisjapanilainen Yoshio Tani surmasi kultakauppias Turkka Elovirran ja liikemies Juhani Komulaisen Siuntion Pikkalan golf-kartanossa. Tämän jälkeen Tani anasti Elovirran mukana olleet viisi miljoonaa markkaa ja hävitti vaimonsa kanssa ruumiit.
Tällä ei tietääkseni ole yhteyttä Kirkkonummen surmiin, mutta koska yhteyttä on välillä spekuloitu, niin laitoin sen myös tähän aikajanalle.
Ensimmäisen tutkinnanjohtajan Tuomo Kohon mukaan Veikko ei ollut sekaantunut tapaukseen:
"Kysyimme asiaa itse Veikko Rytköseltä muutama viikko ennen kuin hänet murhattiin. Rytkönen kielti olleensa missään tekemisissä Tanin kanssa. Lopulta saimme selville, että Tanin autoa hinasi hyvinkääläinen hinauspalvelu samana paivänä, kun hän kätki surmaamiensa liikemiesten ruumiit."
Pohjolan poliisi kertoo 1992- kirjassa on kerrottu, että Tani oli ajanut Hyvinkäälle Hyvinkää-Hankotielle, minkä läheisyydessä metsätiellä pakettiauto oli jäänyt pehmeään maahan kiinni ja hinattu siitä pois. Toisen uhrin ruumis oli ollut koko ajan mukana autossa. Hinaustapahtumalla ei siis ollut mitään tekemistä Kirkkonummen alueen kanssa.
Jessica syntyy. Veikon sisaren Margitin mukaan hän syntyi kaksi kuukautta etuajassa. Berit ja Jessica oli menehtyä jo synnytyksessä.
Hiekkafirman pesäluettelo vannottiin oikeaksi. Sen mukaan yhtiöllä oli varoja 2,5 mijoonaa markkaa ja velkoja lähes 30 miljoonaa markkaa, joten velat olivat yli 27 miljoona markkaa varoja suuremmat. Yhtiö oli lisännyt velkojaan n. 20 miljoonalla markalla syksystä 1988 alkaen reilun vuoden aikana. Tällä ajalla kirjanpito oli ollut puutteellista ja varojen siirrot soraliikemiehen yritysten välillä oli jäänyt kirjaamatta.
Veikon sisko Tuija leikkautti Rytkösten perheen Iisalmella sijaitsevan kesäpaikan kuusiaidan matalaksi kantoon asti. Kun Veikko oli kuullut tästä, hän oli raivostunut siskolleen. Tästä he olivat kiistelleet kesällä 1990.
Suomen Yhdyspankki Oy (Kirkkotallintie 1, Kirkkonummi) hakee Ratari Forest Oy:stä yrityskiinnitystä.
Kiinnitetyt panttivelkakirjat: Pääoma 500.000mk, korko 16%, perimiskulut 2.000mk, antamispäivä 7.3.1990.
Ratkaisupäivämäärä 3.9.1990. (Lähde: prh.fi)
Kirkkonummelainen koneenkuljettaja yrittää purkaa kuorma-autokauppaa. Hän oli ostanut auton vuonna 1987. Veikko voitti ja oikeudenkäyntikulut (reilu 10.000mk) meni häviäjän maksettavaksi. Veikkoa edusti asianajaja Pekka P.
Jessica kastettiin.
Veikon ystävä juttelee Veikon kanssa surmatalon autotallissa. Lainaus Viimeinen johtolanka-podcastin haastattelusta: "Sit jossain kohtaa se juttu käänty tosiaan siihen... hänen epäilyyn, että mistä kautta hänen henki on niinku uhattuna. Ja tota. Mä sitten heitin vaan siinä kun olin jo lähtöä tekemässä, ni se, oli siinä vaiheessa tuli puheeks... se totaa.. mä heitin sille että... älä nyt viitti, että... mun sanat oli, että paljonhan sitä maailmaan melua mahtuu, et ei kaikkea kannata ottaa tosissaan. Veikko vaan tuumas, että kyllä minä kuule väkeni tunnen."
Veikko oli myös samaiselle ystävälle nimennyt, että Beritin ex-miehen suunnalta hänet vielä koitetaan tappaa. Samalla hän oli näyttänyt ystävälleen pistoolia, jota kantoi housunsuussaan.
Tuossa lainatussa tekstissä itselleni pistää silmään sana "epäilyyn". Vaikka Veikko nimesi Beritin ex-miehen uhkakseen, niin oliko se silti vain epäily? Eikö hän kuitenkaan tiennyt varmasti kuka hänen perässään oli, mutta epäili ainoastaan Beritin ex-miehestä. Mielenkiintoista olisi tietää millaista uhkailua Veikko oli kokenut, jotta hän oli alkanut kantaa asetta housunsuussaan.
Tuntemattomaksi jäänyt henkilö jättää hinauspyyntölapun Veikon postilaatikkoon. Lapussa pyydetään hinausautoa Peuramaalle klo 23.30, josta pitäisi hinata asuntoauto Malmin veholle n.45km:n päähän. Veikko käy hinausautollaan reilun 10km:n päässä Peuramaalla, mutta siellä ei ollut ketään vastassa.
Eräässä lehtijutussa (IL 7.5.1991) Veikon kerrotaan käyneen Peuramaalla hinausauton sijasta henkilöautolla. Jos tämä henkilöautokertomus pitäisikin paikkansa, olisiko mahdollinen hyökkääjä voinut perääntyä, koska hänen odottamaa hinausautoa ei olisikaan tullut paikalle? Iltahämärässä ei olisi myöskään voinut olla varma, onko henkilöautolla liikkunut henkilö Veikko. Aurinko on laskenut klo 22.40 ja täysin pimeä on tullut juuri tuolloin 23.30, kun Veikon piti mennä Peuramaalle. Voiko olla sattumaa, että hänet oli tilattu paikalle juuri pimeän tultua?
Veikko oli pitänyt jo alkujaan hinauspyyntöä epäilyttävänä ja oli pyytänyt kaveriaan kotiin Beritin turvaksi siksi aikaa kun käy hinauskeikalla, mutta kaveri ei ollut päässyt, koska oli toisaalla reissussa. Veikko kävi hinauskeikalla aseistautuneena.
Poliisi-TV:ssä 1991 lapun jättöpaikaksi on kerrottu talon ulko-oven väli.
Veikon sisko Margit on kertonut Alibissa:
"Veikko alkoi saada kesällä kummallisia puhelinsoittoja. Häntä uhkailtiin ja tehtiin aiheettomia hinaushälytyksiä. Viimeisin oli vain pari päivää ennen surmayötä. Veikko kutsuttiin yöllä hinaamaan Kirkkonummen Peuramaalle jotakin autoa. Kun hän meni paikalle, ei siellä ollut ketään."
Jos tuo hinauspyyntö olisi ollut todellinen ja auto olisikin ehditty hinata pois enen Veikon tuloa, olisi poliisi varmasti saanut Malmin Veholta tiedon, mikäli sinne olisi tuotu tuolloin MB-merkkinen asuntoauto korjattavaksi?
Poliisi on kertonut saaneensa selville, että kirjeen allekirjoittanutta henkilöä ei ollut oikeasti olemassa. (IL 12.6.2021) Eli nimi on ollut tekaistu. Mistä sitten kirjoittaja on nimen keksinyt? Matti on varmasti ensimmäinen etunimi, joka tulee mieleen, mikäli pitää tekaistu nimi keksiä. Paananen on suht yleinen sukunimi suomessa, noin joka 1 000:s suomalainen on nimeltään Paananen. Eniten Paanasia on Suomessa ollut Keski-Suomessa. Paanasia on myös Ruotsissa reilu 400 henkilöä. Jostain syystä Paananen on ollut kirjoittajan mielessä. Olisko kirjoittaja kuunnellut esim. 16.7.1990 Ylen Ykköstä, jossa oli vieraana klo 18.15 säveltäjä Matti Rag Paananen? Tätäkin voimme vain arvailla, koska kirjeen tarkkaa jättöpäivää emme tiedä, emmekä etenkään kirjoituspäivää.
Paananen-nimen yleisyydestä kertoo ehkä sekin, että surmataloa on asuttanut Paanaset Rytkösten perheen jälkeen 1990-luvun puolenvälin tienoilta asti.
Veikon vanhempi poika käy puolenpäivän maissa palauttamassa porakoneen Veikon ja Beritin kotiin. Veikko ei ollut kotona, joten poika ei viihtynyt pitkään. Samaan aikaan Beritin 9-vuotiaat lapset tekivät lähtöä isälleen yökylään. Lasten lähdöstä ei tiennyt kotiväen lisäksi kuin Veikon vanhempi poika ja tietysti lasten isä. Tosin, mistä tiedämme, onko joku heistä kertonut sitä eteen päin muille henkilöille lauantain aikana.
Veikko oli aiemmin kertonut ystävälleen, että epäilee Beritin ex-miehen uhkaavan hänen henkeään. Nyt kun lapset olivat isällään, niin luuliko Veikko, että uhkaa ei tällöin olisi ja laski tietoisesti suojautumistaan, eikä näin ollut ollenkaan varautunut hyökkäykseen? Keskustelupalstoilla liikkuu myös huhu, jonka mukaan lapset olisivat lähteneet lomamatkalle isänsä kanssa. Jos tämä pitäisi paikkansa, olisi se varmasti saanut Veikon huokaisemaan helpotuksesta reissun ajaksi. Ja se selittäisi myös sen, miksi lapset eivät tulleet ennen tiistaita kotia.
Beritin piti lähteä mattopyykille lauantaina ja oli lastannut matot jo autoon. Likaiset matot löytyi myöhemmin autosta. Marko Niemen podcastissa Veikon sisko epäili, että Beritin avainnippu olisi viety talosta, koska Berit ei ollut lähtenyt mattopyykille. Teorian mukaan matot olisi siis laitettu autoon ja tämän jälkeen joku olisi vienyt avaimet, joten Berit ei olisi päässyt autolla liikkeelle. Beritin auto oli käsittääkseni aika uusi ja autoon saa vähintään kahdet avaimet. Olisiko vara-avaimetkin ollut hukassa? Toki Berit olisi tarvinut myös kotiavaimet päästäkseen takaisin sisään, mikäli Veikko ei olisi ollut silloin kotona. Kotiin on kerrottu Veikon toisen siskon toimesta olleen vara-avain kaksosia varten, joten Berit olisi melko varmasti päässyt kyllä käymään mattopyykillä lauantaina, mikäli olisi halunnut. Julkisuuteen ei ole kerrottu, että Beritin avaimet olisi kadonnut. Mielestäni mattojen jääminen autoon ei kerro avainten viennistä, tai viemättömyydestä mitään.
Mattojen autoon viennistä ja suunnitellusta pesureissusta voisi myös hätäisesti päätellä, että Berit on saattanut lasten lähdettyä tehdä talossa kunnon suursiivouksen. Talonhan on sanottu olleen makuuhuonetta ja keittiötä lukuunottamatta erittäin siisti. Mutta näitä lauantain tapahtumia voimme vain arvailla, koska puolenpäivän jälkeisistä tapahtumista ei ole julkisuuteen kerrottu mitään.
Veikon vanhempi poika lähtee baarikierrokselle työkaverinsa kanssa juhlimaan pääsyään Hankenille. He aloittivat Kukosta Foorumista ja jatkoivat myöhemmin ainakin Adloniin ja Hesperian yökerhoon.
Tekoaika on rajattu lauantain ja sunnuntain väliselle ajalle kello 20.45–10.00. Poliisin näkemys on, että tekijä on tunkeutunut yöllä taloon ja yllättänyt makuuhuoneessaan nukkumassa olleet Beritin ja Veikon.
Murtojälkiä ei ole kerrottu olleen, joskin pääoven automaattilukko oli poliisin mukaan asennettu väärin ja sen on voinut saada avattua vaika kammalla. Tätä täytyy avata hieman. Käsittääkseni ovessa oli automaattisesti takalukittuva lukko. Eli kun ovi laitetaan kiinni, pienemmän laukaisinkielekkeen painuessa sisään, se laukaisee teljen, eli suuremman kielekkeen. Telki tulee ulommas lukkorungosta ja painuu syvemmälle karmissa olevaan vastarautaan ja samalla takalukittuu, jolloin telki ei liiku kuin avaimesta tai sisältä vivusta kääntämällä. Tässä hyvä video toimintaperiaattesta. Jos olette katsoneet pääovesta otettuja kuvia, olette voineet huomata, että oven ja karmin välissä on ollut melko suuri rako. Rako on voinut olla niin suuri, että laukaisinkieleke ei ole ottanut tarpeeksi karmin vastakappaleeseen kiinni, eikä näin ollen työntynyt tarpeeksi lukkorunkoonpäin, jollain telki ja takalukitus ei ole lauennut ollenkaan. Mikäli näin on ollut, teljen on voinut työntää oven välistä lukkorungon sisään ja näin saada oven auki. En tiedä onnistuuko tämä kovin helposti kammalla, mutta puukon kärjellä tai ruuvimeisselillä varmasti saa teljestä otteen. Mielummin näitäkin kaksin kappalein, niin saa pidettyä toisella osittain sisään paininutta telkeä paikallaan, kun aloitta toisella kääntämään lisää. Tosin jos rako on tarpeeksi suuri on teljen saanut käännettyä varmaan kerralla terpeeksi sisään. Tässä vaan ihmetyttää se, miten taloja rakentanut henkilö ei olisi huomannut, että ovi ei lukittuisi kunnolla. Tuntuu kovin erikoiselta.
Veikko oli jäänyt puolittain sängyn päälle ja puolittain kontilleen sängyn viereen, Berit sänkyyn. Vesisängyn patjasta valunut vesi oli sotkenut taloa ja viikonlopun sateet huuhtoneet pihamaalla mahdollisesti olleita jälkiä. Se kuitenkin tiedetään, että murhaaja astui sisään talon pääovesta ja pakeni olohuoneen takaovesta. Tekijä tai tekijät pakenivat paikalta metsään, palasivat sieltä jonkin matkan päässä olleelle autolleen ja poistuivat paikalta. Iltalehden 4.10.1995 artikkelin mukaan Poliisit tutkivat talon läheisen metsikön poliisikoirien ja miinaharavan avulla.
Murhaaja tai murhaajat vei talosta 20.000mk (vastaa vuoden 2024 6.300 euroa) rahaa kera metallisen kirjetelineen sekä Veikon muistikirjan. Myös molempien uhrien lompakot oli tyhjennetty.
Ilta-Sanomien jutussa 6.5.1991 sanotaan, että surmat on tehty teräaseella ja puhutaan puukotuksesta. Poliisi on ollut vaitonainen surma-aseesta ja siitä tietääkin tarkasti ilmeisesti vain surmaaja ja Poliisi. Se kuitenkin tiedetään varmasti, että itse surmatyössä on käytetty kahta tekovälinettä. Toinen näistä on ilmeisesti ollut veitsi. Molemmilta uhreilta oli ollut kallo halki, joten toinen on täytynyt olla jo suurempi väline. Mielenkiintoista on se, että miksi surman tekijä / tekijät ei ole käyttänyt ampuma-asetta. Eikö sitä ole vain ollut, vai onko surma tehty välineillä jotka on ensimmäisenä sattunut käteen. Tai onko pelätty että ampuma-ase olisi liian äänekäs, koska lähin naapurin sijaitsi hyvin lähellä, korkeintaan 100m päässä.
Veikon sisko vierailee tuttavansa luona. Asunnon haltija kertoi, että muuan Veikolle läheinen mies oli käynyt aikaisemmin päivällä ja pyytänyt tätä lähtemään vähäksi aikaa ulos, että voi pestä pyykkinsä. Veikon siskon mennessä vessaan hän näkee valkoiset urheilusukat, jotka näyttävät aivan siltä kuin ne olisivat kauttaaltaan veressä. Hän oli huudahtanut nähdessään sukat. Asunnon haltija oli tullut katsomaan ja sanonut: "Onpas päästäneet väriä" ja viskannut sukat pesukoneeseen.
Jos tällä vaatteita pesseellä miehellä olisi jotain tekemistä surmien kanssa, miksi hän olisi pessyt veriset vaatteet, eikä heittänyt niitä pois?
Veikon siskopuolen tytär kertoi, että he olivat äitinsä ja sisariensa kanssa olleet maanantaina käymässä Kirkkonummella mummonsa, eli Veikon äidin luona. Heidän oli tarkoitus käydä myös Veikon luona kylässä, mutta muuttivat suunnitelmiaan, koska oli hämärä päivä ja satoi rankasti.
Veikon yhtiökumppani Tauno V. metsäkoneyrityksestä tuli puolenpäivän aikaan Veikon talolle, ilmeisesti hakemaan jotain työkonetta ja ihmetteli kun ei saanut Veikkoa kiinni. Autot oli pihalla ja ovi lukossa, joten hän hälytti poliisit paikalle. Tauno V. oli kertonut, että poliisit meni sisään avonaisestsa takaovesta, vaikka joissain lehtijutuissa puhutaan Poliisin murtaneen etuoven. Myös Ensimmäinen tutkinnanjohtaja Tuomo Koho on vahvistanut surmaa seuraavana vuonna ilmestyneessä lehtijutussa takaoven olleen auki.
Lainaus Poliisi-TV:stä vuodelta 1991:
"Rikos paljastui vasta tiistaina aamupäivällä 31. päivä, kun Rytkösen työtoverit ilmoittivat, ettei mies ollut saapunut sovittuihin tapaamisiin. Poliisit tunkeutuivat asuntoon ja lohduton totuus paljastui. Teräasetta käyttänyt surmaaja oli tappanut kolmihenkisen perheen.
Omakotitaloon on monta sisäänkäyntiä, mutta mitä ilmeisemmin tekijä on tunkeutunut kiinteistöön pääoven kautta ja poistunut olohuoneessa sijainneesta takaovesta, koska poliisien tullessa paikalle kyseinen ovi oli auki. Mahdollisesti metsän kätköihin paennut murhaaja on palannut maantielle, jossa hänen kulkuneuvonsa on saattanut olla kätkössä, esimerkiksi tässä, kesällä tuuhean pensaikon suojaamassa, ulkoilutien päässä.
Pariskunta tunnettiin paikkakunnalla sangen yrittelijäänä perheenä. Tavanomaista oli, että Veikko Rytkönen saattoi säilyttää huomattaviakin rahavaroja kotonaan liiketoimiensa tähden. Berit puolestaan piti kodin siistinä ja hyvässä järjestyksessä. Siistissä kunnossa koti oli myös murhaajan jäljiltä, ainoastaan keittiössä oli pengottu paikkoja. Tutkinnassa on käynyt ilmi, että surmaaja on anastanut pariskunnan rahat. Kateissa on myös ilmeisesti Rytkösen muistivihko, sekä rahojen säilytykseen käytetty esine.
Kolmoissurmaa on edeltänyt perheeseen kohdistunut pitempiaikainen puhelinhäirintä, jolloin numeroihin on soitettu, mutta ei puhuttu mitään. Noin viikko ennen surmatyötä ilmestyi talon ulko-oven väliin tällainen kirjelappu, jolla yritettiin houkutella Veikko Rytkönen Peuramaalla sijaitsevalle ulkoilualueelle. Rytkönen kävikin paikalla pari kertaa, mutta lapussa mainittua autoa, eikä myöskään kirjeen allekirjoittanutta miestä löytynyt. Viranomaiset eivät myöskään ole onnistuneet tavoittamaan Matti Paalanen, tai Paajanen -nimistä henkilöä. On täysin mahdollista, että mainittu puhelinhäirintä, kuin myöskin mystinen kirjelappu liittyvät tähän surmaan.
Viranomaiset pyytävät ottamaan yhteyttä mikäli tunnistatte lapun käsialan. Samoin pyydetään ilmoittamaan, mikäli olette huomioinut jollekulle ilmaantuneen heinä-elokuun taitteessa yllättäviä rahavaroja. Surmaajassa on täytynyt teon jälkeen olla veritahroja ja hän on mahdollisesti yrittänyt tuhota vaatteensa."
Takaovi oli lasilla varustettu terassinovi. Lukitus ainakin näyttäisi olevan samanlainen, normaali lukitus, kuin etuovessakin. Ei siis sellainen, jossa on vain lukitusvipu sisällä ja jota ei voi lukita ulkoa päin. Sellaisessa ovessa lukitus jäisi aina auki. Mutta tässä tapauksessa lukitun oven voisi painaa lukkoon ulkoa päin.
Poliisi on kertonut murhaajan tulleen etuovesta, tehnyt murhan, käynyt keittiössä ja poistunut takaovesta jättäen sen auki. Marko Niemi pohti podcastissaan, että takaovi olisi saattanut olla kiinni, mutta lukitsematon.
Otetaan molemmat skenaariot pohdintaan:
1. Lukitsematon, mutta kiinni oleva takaovi.
A. Veikko on lukinnut talon ovet, koska oli tarkka siitä, että ovet oli lukossa. Tässä tapauksessa takaovesta poistuneen murhaajan olisi pitänyt kääntää lukitusnappi pois lukitusasennosta. Olisiko hän ollut niin ovela, että olisi lavastanut lukitsemattoman takaoven? Tässä on toki hyvin pieni mahdollisuus myös sille, että ovea ei olisi painettu tarpeeksi kiinni ja ovi ei olisi sen vuoksi lukittunut.
B. Veikko ei ole lukinnut takaovea. Tässä tapauksessa ovi olisi ollu lukitsematon ja murhaaja olisi voinut mennä taloon myös sitä kautta.
2. Avoin takaovi.
Murhaaja olisi poistunut talosta ja jättänyt takaoven auki, raolleen, tai aivan selälleen. Tässäkin vaihtoehdossa ovi on voinut murhaajan tullessa olla lukossa, tai lukitsematon. Poliisilla on varmasti tieto miten ovi on ollut, mutta me muut joudumme vain spekuloimaan asialla.
Todella erikoiselta kuulosta, jos takaovi oli auki, eikä Tauno ollut sitä huomannut ennen poliisille ilmoittamistaan. Voisi kuvitella, että tuollaisessa tilanteessa kierrettäisiin ensin talo ja kokeiltaisiin ovet ja kurkittaisiin ikkunoista, ennen kuin hälytetään poliisi paikalle. Makuuhuoneeseen ei olisi ikkunasta nähnyt, koska ikkuna oli autotallin yläpuolella muutaman metrin korkeudessa, mutta avonaisen tai lukitsemattoman oven luulisi huomaavan. Toki on mahdollista että pariskunnan makuuhuone oli talon takapuolella oleva makuuhuone, jolloin yksi ikkuna olisi voinut olla takapihan puolella tikkaiden kohdalla ja siitä olisi nähnyt sisälle.
Olohoune päättyy ennen päädyn pienempää ikkunaa.
Erikoista on myös se, että 24.10.2015 Iltalehdessä kirjoitettiin: "Alakerran autotalleista ei päässyt asuinkerroksiin. Pääovi ja takapihan kaksi ovea olivat lukittuina. Tämä ei kuitenkaan poliisin mukaan todista mitään siitä, oliko jokin ovi lukitsematta vai tuliko murhaaja sisään omilla avaimillaan - tekijä todennäköisesti lukitsi ovet perässään, jotta rikos ei heti paljastuisi." Tämähän on aivan päinvastainen tieto, kuin mitä surmien jälkeen oli annettu julkisuuteen mm. Poliisi-TV:ssä.
Mielenkiintoista olisi tietää, että käytettiinkö tuota olohuoneen ovea normaalisti kuinka paljon. Pihalla oli jonkinlainen puutarhakalusto kodinhoitohuoneen oven puolella ulkona, mutta olohuoneen puoli talosta ei näyttänyt kovin käytetyltä. Lisäksi yhdessä talon sisältä julkaistussa kuvassa tuossa olohuoneen oven edessä sisällä on sohvatuoli. Jos ovea ei olisi käytetty, onko sitä myöskään tarkistettu iltaisin onko se lukossa?
Ensimmäisten paikalle saapuneiden poliisien joukossa oli myös Veikon hyvin tuntema Konstaapeli, jonka kanssa hän oli käynyt mm. metsästämässä.
Veikon nuorempi poika oli käynyt surmasta kuultuaan talolla. Hän oli antanut lyhyet kommentit lehdelle. "Miksi poliisi ei kerro mitään edes minulle? Haluaisin tietää, vaikka tämä on hirveätä. Se hullu, joka tämän teki, pitäisi tappaa. Miksi hänen piti surmata myös pieni vauva? Eihän siinä ole mitään järkeä. Kuulin tapahtuneesta äidiltäni. Myös viisi vuotta vanhempi veljeni on jo kuullut tästä".
Murhapaikalla oli käynyt myös palokunta makuuhuoneen vesivahingon takia.
Beritin vuonna 1951 syntynyt entinen avomies pidätetään, mutta päästetään yhden putkayön jälkeen pois. Mies oli aiemmin uhkaillut Veikkoa. Veikon sukulaisen mukaan mies olisi erään autofirman pikkujouluissa saunoessaan sanonut vielä tappavansa Veikko Rytkösen. Hän oli myös väijynyt perheen taloa harmaalla Hiacellaan. Sukulaisen mukaan miehellä oli paljon hampaankolossa ja oli todella kovasti mustasukkainen. Veikon nuorempi poika kävi tönimässä putkasta vapautunutta miestä niin, että sivullisten oli tultava väliin.
Iltasanomissa kirjoitettiin miehn vapautumisen jälkeen, että "Vapautetulla miehellä ja Berit Anderssonilla oli aiemmin ollut suhde, joka purkautui miehen harmiksi. Tällöin hän uhkasi Anderssonia. Tutkimukset osoittivat kuitenkin, ettei 39-vuotiaalla ollut osuutta henkirikoksiin".
Julkisuuteen ei ole tarkkaan kerrottu miksi mies laskettiin nopeasti vapaaksi. Saiko hän vahvan alibin joltakin? Lehtijutuissa on kirjoitettu, että näyttöä osallisuudesta surmiin ei ollut. Hänen vapautumisensa jälkeen poliisi kuitenkin pyysi vielä havaintoja miehen auton liikkeistä lauantain ja sunnuntain väliseltä yöltä.
Riihimäellä asuvalle Veikon siskolle Pirkolle soitettiin Kirkkonummen tapahtumista. Puhelimeen vastasi Pirkon mies ja kauhisteli tapahtumia. Paikalla oli myös toinen sisko Margit ja heidän äiti. Sisarusten äiti otti puhelimen ja sai kuulla järkyttävän uutisen.
Veikon veli ja Veikon vanhin poika saapui yöllä paikalle. Veikon poika soitti yöllä Veikon naapureille. Hän tivasi olivatko he kuulleet mitään itse tapahtumasta ja painosti naapureita, etteivät he antaisi tapauksesta tietoja julkisuuteen. Hän oli myös sanonut, että hyvä kun ei ollut kuulunut mitään.
Tästä on vaikea vetää johtopäätöksiä. Paikalla olleet ovat kuulleet vain Veikon pojan puheet, eivät mitään naapurin kertomaa.
Lehdet kirjoittavat ensimmäistä kertaa kolmoissurmasta.
Iltalehden jutun otsikossa kirjoitetaan: "Kirkkonummelaisperhe surmattiin raa'asti sunnuntain vastaisena yönä Volsinkylässä sijaitsevassa omakotitalossa".
Veikon ja Beritin ruumiinavaukset tehtiin torstaina (HS 3.8.1990).
Torstain Iltalehdessä kirjoitettiin, että Veikon veli oli eilen poliisikuulusteluissa. Tästä ainakin saisi käsityksen, että häntä olisi silloin kuultu keskiviikkona. Jutussa Helsingissä asuva veli kertoo myös, että luulee tietävänsä syyllisen, jonka on saanut selville tapauksesta lähteneen viidakkorummun kautta.
Kirkkoherra Iivari Rämä siunasi kolmoissurman uhrit haudan lepoon. Kirkkoherra oli tuntenut molemmat aikuiset uhrit pitkään ja oli ollut Veikon rippipappi. (IL 13.8.1990)
Iltalehdessä kirjoitettiin, että poliisi on pannut toivonsa yleisöön, jolta odotetaan ratkaisevaa vihjettä raa'an surmatyön selvittämiseksi. Tässä mielessä poliisi on jakanut Kirkkonummella kolmoissurman tapahtumapaikalle Volsin kylään sekä sen lähiympäristöön tiedotteita, jossa vedotaan yleisöön. Tiedotteita on jaettu kotitalouksiin, huoltoasemille ja ilmoitustauluille. Siinä pyydetään ilmoittamaan kaikista mahdollisista havainnoista 28.-29.7 viikonvaihteessa, jolloin surmatyön oletetaan tapahtuneen.
Veikon vuonna 1966 syntynyt vanhempi poika pidätetään syytä epäillä perusteella. Pojan asunnolta Iso Roobertinkadulta oli löytynyt verinen harmaa Leviksen nappipaita. Paita paljastui nuoremman veljen töissä tuhrimaksi. Myös peliveloilla oli spekuloitu osana mahdollista motiivia, mutta ne eivät pitäneen paikkaansa. Pelivelat tulivat kuvioihin vasta myöhemmin, tosin pankkilainaa pojalla oli. Surmapaikalta otettu jalanjälki ei sopinut pojan jättämäksi. Pojalle alibin antoi hänen mallitoimistokaveri Jesse R, jonka kanssa hän oli ollut lauantai-iltana juhlimassa Helsingissä. Poika vapautettiin 14.9.1990.
Marko Niemen haastattelussa Jesse R. kertoo heidän olleen illalla baarikierroksella juhlistamassa Veikon pojan pääsyä Hankenille, ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun Helsingissä. He olivat juoneet ja jutelleet. Jesse ei muistanut tarkkoja aikoja, koska oli ollut humalassa.
Tämä alibi ei kuulosta kovin vahvalta, etenkin kun surmat on kerrottu tehdyn kello 20.45–10.00 välisenä aikana. Mutta mikä olisi saanut pojan lähtemään mukavan illanvieton jälkeen humalassa surmaamaan isänsä ja hänen puolison?
J G-Rakennus ja Saneeraus OY rekisteröidään.
Asianajotoimisto Pekka P. myy lehti-ilmoituksessa Veikon kuolinpesän omaisuutta.
Autonosturi Krupp KMK 2025 (vm -88). Nostoteho 25 tn. Ajettu n.38.000km.
Kuorma-auto MB 2244 - vm.88 Neliakselinen. Kasettivarustus. Ajettu 164.000km.
Henkilöauto MB 190 D - 2.5 Autom. vm -87. Ajettu n.130.000km, kattoluukku. Väri pun.
Veikon kuolinpesä, edustajanaan Pekka P., merkitsi kaksi Ratari Forestin osaketta.
Veikon kuolinpesä myi Ratari Forestin osakkeet eteenpäin ja uusiksi osakkaiksi merkittiin Ansu.K, Väinö.K, Kari.H ja Timo.T.
Alibissa kirjoitettiin, että Espoossa sijainneiden paritalojen omistussuhteet, määräysvalta ja vastuut vaihtuivat 26.3.1991 ja jäivät lopulta Veli Juhani Grönin J G-rakennus ja Saneeraus Oy:n haltuun, joka sai toimeksiannon (Soraliikemieheltä) huijata jo aikaisemmin pantatut neljä 1,5 miljoonan markan haltijavelkakirjaa vapaiksi. Hän otti itselleen 750.000 markan lainan ja antoi toimeksiantajalleen vain 400.000 markkaa.
Tästäkin olisi kiva tietää hieman enemmän. Viimeinen johtolanka-podcastissa kerrotaan paritalojen olleen soraliikemiehen yrityksen omistuksessa. Kenen nimiin osakkeet oli siirretty kun soraliikemiehen yritys meni konkurssiin? Toki osakkeet on voinut olla jonkun toisen yrityksen, kuin hiekkafirman omistuksessa. Kenelle osakkeet menivät kun Gröhn murhattiin joulukuussa 1991?
Helsingin sanomissa kerrottiin 10.5.1995, että kiinnityskikkailulla saatiin noin kuusi miljoonaa markkaa Suur-Helsingin Osuuspankista. Tässä on Alibin jutun kanssa melkoinen ero lainasummassa, tai sitten on kyse aivan eri tapahtumasta?
Toijalan kihlakunnanoikeus päästi aiemmin vangitun petosmiehen vastamaan vapaalta jalalta syytteisiin.
Ruotsinkielisessä uutisessa kirjoitetaan:
"Rytkönen oli vielä elossa lauantai-iltana, koska hän oli ollut puhelinyhteydessä, Koho toteaa, ja olettaa, että rikos tehtiin seuraavana yönä."
"Ulko-ovi oli lukossa, mutta terassin ovi ei ollut, vaikka se oli kiinni, Koho sanoo."
Samassa jutussa kirjoitetaan myös seuraavaa:
"Kaikki tulleet ilmoitukset on tarkistettu ja ainoa asia, joka on vielä hieman epäselvä, on tumma auto, joka nähtiin rikoksen tekohetkellä. Tiedot tästä ovat hieman epämääräisiä ja Kohokin on hieman skeptinen. Alueella on melko paljon mustikanpoimijoita, hän huomauttaa."
Käännökset tehty Google Kääntäjällä.
Petosmies jätti saapumatta oikeuteen, jolloin poliisi alkoi etsiä häntä.
Petosmies jäikiinni pakoreissultaan. Kesän aikana petosmies ehti tehdä kymmeniä näpistyksiä, varkauksia ja petoksia ennen kuin poliisi tavoitti hänet Padasjoen metsistä.
Markka devalvoitiin 12 prosentilla.
Lainaus Maailmanmuutos.org-sivustolta:
"Vuoden 1991 puolivälissä alkoi valuuttapako, joka oli seurausta markan kiinnittämisestä liian korkealla kurssilla EY:n valuuttajärjestelmään, devalvaatioodotuksista ja juuri paljastuneen talouskriisin syvyydestä. Kun yritykset talouden vakauttamiseen eivät tuottaneet tulosta, valuuttapako ulkomaille kiihtyi. Markka oli marraskuussa pakko devalvoida noin 12 prosentilla.
Ulkomailta halpakorkoisia lainoja ottaneiden yritysten maksukyky joutui koetukselle markan devalvaation vuoksi syksystä 1991 alkaen. Samalla uusien lainojen saanti vaikeutui ja korot nousivat, jolloin pankit joutuivat kriisiin. Valuuttapaon jatkuessa vuonna 1992 Suomen luottokelpoisuus vaarantui ja korot edelleen nousivat."
Suomen markka päästettiin kellumaan 8.9.1992, jolloin markan arvo aleni aluksi noin 13 prosenttia.
Uudenmaan lääninverovirasto teki Espoon poliisille tutkintapyynnön sen selvittämiseksi, onko joku hiekkayrityksen nimissä tai puolesta toiminut henkilö syyllistynyt rikokseen. Veroviranomaisille oli jäänyt saatavia yritykseltä lähes kuuden miljoonan markan edestä.
Helmikuun 24. päivä vuonna 1992 löytyi Helsingin Punavuoresta Kari Juhani Tahvanainen, 25, ja ylempänä soralainahuijauksessa mainittu Veli Juhani "Jussi" Gröhn, 31, tapettuna autosta. Gröhn asui Espoolaisen Soraliikemiehen rakentamassa paritalossa Soraliikemiehen naapurina ja oli samassa asunto-osakeyhtiön maapohjan kiinnityskikkailussa mukana Soraliikemiehen kanssa.
"KRP:n Tuomo Koho myönsi keväällä, 1992, että kolmoissurmalla oli yhteisiä piirteitä. Poliisi oli saanut vihjeitä siitä, että Rytkösellä olisi ollut yhteisiä kauppoja Grönin ja Tahvanaisen kanssa." (IL 4.10.1995) Myöhemmin artikkelissa tosin todetaan, että mitään varsinaisia todisteita kaupoista ei ole löydetty.
Toijalan kihlakunnanoikeus tuomitsi viideksi vuodeksi vankeuteen törkeistä kiinteistöpetoksista ja väärennöksistä Ari Bomanin (petosmies Ari P.). Hänen rikoskumppaninsa vankeustuomioksi luettiin yksi vuosi ja kaksi kuukautta.
Edellisenä maanantaina Helsingin rastuvanoikeus tuomitsi samat miehet petoksista. Boman sai yhden vuoden ja kolme kuukautta, kumppani 10 kuukautta vankeutta.
Ratari Forestin konkurssi on alkanut 25.3.1992. Alkaminen on merkitty kaupparekisteriin 17.06.1992.
Helsingin Sanomien mielipide-osastolla julkaistaan kirjoitus Veikon veljen nimellä. Lyhyt kirjoitus käsitteli homo- ja lesboparien oikeudellista tasavertaistamista. Allekirjoituksessa Veikon veljen nimen yhteydessä oli mainittu myös Team Gambrini-liike.
Myöhemmin Hesarissa oli oikaisu, jossa kerrottiin julkaisun olleen väärennös. Allekirjoituksessa olleella henkilöllä ei ole ollut mitään tekemistä kirjoituksen, eikä Team Gambrini-liikkeen kanssa.
Soraliikemiestä kuulustellaan todistajana Punavuoren kaksoismurhasta. Tässä yhteydessä hän on ilmoittanut asuvansa Kirkkonummella ja muuttaneensa sinne jo lokakuussa 1991.
Karkkilan nimismiespiirin Nummen toimipisteessä käydään Nummi-Pusulan kunnan Pusulan kylässä olevan tilan pakkohuutokauppa. Kiinteistön omistaa konkurssissa oleva Espoon Hiekka Oy -niminen yhtiö. Tilan pinta-ala 8,5 hehtaaria. Nummi-Pusulan kunta on myöntänyt tilalle maa-aineslain mukaisen soranottoluvan, joka on voimassa 10.4.1993 asti. Vuotuinen ottomäärä on 50.000m3 ja otettava kokonaismäärä 250.000m3. Lupa myönnetty 18.3.88.
Hakijana Suomen Yhdyspankki Oy. Uudenmaan lääninhallituksen lainhakupäätös 13.11.1991 OHO 12696. Saatavan pääoma on 1.963.132 markkaa, lisäksi tulevat korot ja kulut. Saatavalle on tilaan kohdistuva kiinnitysvakuus.
Soranottolupa on myönnetty alkuperäisten omistajien aikana.
Vantaalla käydään konkurssihuutokauppa, jossa on myynnissä myös Ratari Forest Oy:n omaisuutta. Yhtenä kohteena mm. Norcar 600L-harvesteri Ponsse 125-puomistolla.
Vantaalla käydään konkurssihuutokauppa, jossa on myynnissä myös Ratari Forest Oy:n omaisuutta.
Lauklammen rannassa sijainneen ja soraliikemiehen vaimon nimissä olleen mökin pakkohuutokauppa käydään Kirkkonummella nimismiehen kansliassa (Asematie 7).
Helsingin sanomien ilmoituksessa kirjoitetaan 21.9.1992:
Kiinteistöllä on kesäasutukseen tarkoitettu n. 30m2:n suuruinen lautarakennus, ulkorakennuksineen. Päärakennus on vaurioitunut tulipalossa eikä kunnostettu.
Hakija ja saatava: Helsingin Suomalainen Säästöpankki, Helsinki. Pääoma 232.515,85mk, 970.000,00mk, 50.000,00mk, 430.000,00mk korkoineen ja kuluineen. Uuudenmaan lääninhallituksen päätös OHO 3188/11.3.1992.
Lauklammen rannassa sijainneen ja soraliikemiehen vaimon nimissä olleen mökin pakkohuutokauppa käydään uudelleen Kirkkonummella nimismiehen kansliassa (Asematie 7).
Hakija ja saatava: Helsingin Suomalainen Säästöpankki, Helsinki. Saatavat yhteensä 1.682.515,85mk korkoineen ja kuluineen. Uuudenmaan lääninhallituksen päätös OHO 3188/11.3.1992.
Petosmiestä kuulustellaan Parolan työsiirtolassa. Tässä yhteydessä petosmies kertoi soramonttuhuijauksesta poliisille. Petosmies kertoi, että kun hän oli tullut mukaan yritykseen, oli hän jossain vaiheessa kiinnostunut tästä Inkoon soramontusta ja meinannut mennä tarkastamaan montun soravaroja. Tällöin soraliikemies oli sanonut hänelle, että ei sinne kannata mennä. "Siellä ei ole soraa kuin tierummuissa". Petosmiehen mukaan soraliikemies oli kertonut hänelle, että soravarat oli ilmoitettu väärin, jotta pankinjohtaja voisi edes jotenkin perustella lainan antoa yhtiölle.
Tauno V. ja Ragnar B. joutuu poliisin kuulusteltavaksi rikoksesta epäiltyinä. Kuulusteluissa käsiteltiin Inkoon soramonttua.
Espoon rikospoliisin tutkijat käyvät katsastamassa ja valokuvaamassa Inkoon soramonttua.
Ponkilaisten taloja myydään lehti-ilmoituksessa (HS 10.4.1994). "Humaljärven lähellä kahdelle sukupolvelle 1800-luvun talo n. 68m2 ja 3h+k+s rak.ala n.86m2, valm. 1988. Tontti 1,168ha=peltoa+nurmikkoa".
Veikon tonttia lähimpänä oleva talo on merkitty valmistuneeksi 5.4.1989. Lupa: saapunut 2.1.1988, myönnetty 1.3.1988. Rakentamistoimenpide: muu muutostyö. Rakennuksen alkuperäinen valmistumispäivä on ollut 1.1.1969. Ilmeisesti taloon on tehty laajennusosa tms. 80-luvun lopulla, samoihin aikoihin kuin Veikko rakensi omaa taloaan.
Soraliikemies palaa pakoreissulta Espanjasta Suomeen. Syksyllä 1989 hiekkafirman toimitusjohtajana hetken ollut Robert K. kertoi Marko Niemen haastattelussa kuulleensa huhun, jonka mukaan soraliikemies olisi jäänyt poliisille kiinni Kuopiossa baarirähinän seurauksena. Esko Grönroosin esseessä soraliikemiehen kerrotaan paenneen ulkomaille joulukuussa 1992. Reilu kuukausi sen jälkeen, kun Punavuoren kaksoissurman pääepäilty oli pidätetty.
Soraliikemiehen yrityksiä koskevia käräjiä käydään. Petosmies kertoi vuoden 1999 Alibissa käyneensä lyhyen keskustelun surmista Soraliikemiehen kanssa käsittelyn tauolla tupakkakopissa:
P: Sinä sitten teetit pojilla sen Rytkösen homman?
S: Niin...
P: Pojatko sen teki?
S: Miksi rupesivat kiristämään. Löysin ruotsista miehen, joka ei puhu. Asia on nyt varma!
Petosmies oli Viimeinen johtolanka -podcastin haastattelussa ensin sitä mieltä, että hän olisi kysynyt tilanteessa Punavuoren kaksoismurhasta, mutta oli myöhemmin sitä mieltä, että se mikä on ollut Alibin jutussa on ollut paremmin muistissa. En tiedä miten hän olisi voinut kysyä Punavuoren tapauksesta, jos hän kertoi podcastissa myös, että oli saanut tietää Gröhnistä, Tahvanaisesta ja heidän yhteydestä Soraliikemieheen, vasta kun Alibin toimittaja Matti Paloaro oli alkanut tutkia näitä tapauksia. En tiedä miten pitkään Paloaro oli juttua tutkinut, mutta artikkelit julkaistiin Alibissa vuonna 1999. Täytyy myös muistaa että lehtijutuissa voi olla toimittajan omia tulkintoja.
Sitäkään en tiedä varmasti olivatko molemmat keskustelun osapuolet oikeuteen tullessaan vangittuja, ainakin näin voisi kuvitella. Petosmies oli saanut tammikuussa 1992 viiden vuoden, sekä vuoden ja kolmen kuukauden vankeusrangaistukset. Soraliikemies oli otettu kiinni loppukesästä 1994. Kuinka vapaasti he sitten saivat oikeudessa liikkua ja jutella keskenään?
Soraliikemies tuomittiin käräjillä velallisen epärehellisyydestä, kahdesta velallisen törkeästä petoksesta, törkeästä petoksesta, petoksesta, avunannosta törkeään petokseen, kahdesta kirjanpitorikoksesta ja jatketusta rikoksesta, käsittäen väärennöksen ja törkeän petoksen.
Hovioikeus hylkäsi syytteet yhden petoksen ja väärennöksen kohdalla ja alensi tuomiota neljällä kuukaudella. Lainvoimainen tuomio oli kolme vuotta.
Soraliikemiehen poika sai 7kk:n ja 15pv:n ehdollisen tuomion velallisen epärehellisyydestä.
Asianajaja Pekka P. erotetaan asianajajaliitosta.
Lauklammen rannassa sijainneen ja soraliikemiehen vaimon nimissä olleen mökin pakkohuutokauppa käydään Espoon kihlakunnanvirastossa. Velalliseksi on merkitty soraliikemiehen vaimo ja hakijaksi omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy. Uuudenmaan lääninhallituksen lainhakupäätöksen 11.3.1992 nojalla kiinnitettyä saatavaa 1.450.000 markkaa ynnä korot ja kulut.
Selitelmä: Tilan pinta-ala on 0,4000ha. Tilalla on lautarakenteinen mökkirakennus sekä kaksi liiterirakennusta ja leikkimökki. Saunarakennus on vaurioitunut korjauskelvottomaksi tulipalossa.
Petosmies käy Alibi-lehden kanssa mökillä, jossa hänelle tarjottiin mökin polttoa ja Rytköstä.
Veikon äiti kuolee 89-vuotiaana Kirkkonummella. Hän ei ehtinyt saada selville poikansa murhaajaa.
Veikon sisko Tuija kuolee 55-vuotiaana Kirkkonummella.
Kirkkonummelaisessa baarissa joku vankilassakin istunut pitkähiuksinen 60-luvulla syntynyt kirkkonummelaismies tunnustaa humalassa sivulauseessaan kolmoissurman. Suomenruotsalaista sukua oleva mies sanoi, että olisi aika mennä istumaan jo niistä kolmesta murhasta ja vauvan kuolema olisi ollut vahinko. Eräs baarissa ollut henkilö on kertonut tunnustuksesta yhdelle Veikon sukulaiselle tammikuussa 2022.
Tunnustuksen kuullut henkilö aikoi etsiä kuvan kirkkonummelaismiehestä Veikon sukulaiselle, koska sukulaisen mukaan nimi ei sanonut hänelle mitään. Tunnustuksen kuullut henkilö oli ollut aikanaan kirkkonummelaismiehen siskon kanssa samaan aikaan Upinniemen koulussa, joten hän ajatteli miehen löytyvän ainakin koulukuvista. Hän arveli että kirkkonummelaismies on ollut joko rakastunut Veikon naiseen, tai sitten sille on maksettu lahtaamisesta.
Kirkkonummelaismies on istunut vankilassa 8kk. Hänellä on kontollaan vain muutamia rikoksia alkaen vuoden 1983 kioskimurrosta. Murtojen lisäksi muita rikosnimikkeitä ovat, ryöstö, pahoinpitely, näpistys, virkavallan vastustaminen ja huumausaineen käyttörikos. Ei siis mitään julmaan henkirikokseen viittaavaa. Toisaalta näissä oikeuden papereissahan on vain ne tapaukset, joista henkilö on jäänyt kiinni. Koskaan ei tiedä, kuinka paljon henkilö on ehtinyt touhuta jäämättä kiinni.
Veikon sukulainen on vinkannut poliisille tunnustuksesta, mutta poliisi ei ole ottanut sen tiimoilta yhteyttä ainakaan tunnustuksen kuulleeseen henkilöön.
Tällaiselle baarissa humalassa sivulauseessa tehdylle "tunnustukselle" ei voi kuitenkaan suuremmin painoarvoa antaa. Hän ei tiettävästi ole kertonut mitään, mitä ei julkisuudessa olisi kerrottu. Pari viikkoa baarissa tehdyn tunnustuksen jälkeen, tunnustuksen kuullut henkilö oli tavannut kirkkonummelaismiehen ja silloin tämä oli kiistänyt aiemman tunnustuksensa.
Veikon nuorempi poika vie "sotakirvestä haudattavaksi" jouluaattona "joululahja keljuillakseen" Veikon entiselle liikekumppanille Tauno V:lle Masalaan. Poika törmäsi matkalla pariskuntaan, joita kohtaan hän käyttäytyi agressiivisesti. Pariskunta soitti lopulta poliisit paikalle. Tapahtumat maksoi korvauksineen ja kuluineen pojalle 8500€.
MTV:n uutisessa 16.03.2021 kerrotaan kirveen kanssa kulkeneen miehen ilmoittaneen menevänsä tapaamaan "isänsä murhaajaa" ja kertonut "hänen hoituvan nopeasti, koska kyseessä oli vanha mies".
| Muita yksityiskohtia |
- Toinen rahasumma on 100.000mk, joka myös toistuu kahdesti jutuissa. Soraliikemies oli väitetysti tarjonnut 100.000mk Petosmiehelle mökin poltosta ja Veikon taposta. Sama summa 100.000mk oli Soraliikemiehen mukaan maksettu esisopimuksen yhteydessä mökistä jota Soraliikemiehen Vaimo oli myymässä (tai oli ainakin vaimon nimissä). Sama mökki siis joka piti polttaa ja joka myös paloi. Mökkiä oltiin myymässä Veikkolassa asuvalle henkilölle, jolla oli ruotsinkielinen nimi. Kauppa oli väitetysti jäänyt auki pankin sotkettua Soraliikemiehen nimen kauppaan. Mahdollisesti mökkitontti jäi Säästöpankille ja siirtyi sen mukana roskapankki Arsenaliin, josta nykyinen omistaja osti sen 90-luvun lopulla. Tästä herää väkisinkin kysymys, että oliko tuo Soraliikemiehen Petosmiehelle tarjoama salkullinen rahaa saatu esisopimuksen maksuna mökistä. Mökin kauppahan oli Soraliikemiehen mukaan "auki" silloin kun mökki oli palanut. Soraliikemiehen mukaan avaimetkin oli luovutettu jo uudelle omistajalle. Mihin tämä esisopimuksena saatu 100.000mk lopulta päätyi? Palauttiko soraliikemies sen ostajalle, vai jäikö rahat soraliikemiehelle? Jos soraliikemies piti rahat, mitä tästä tykkäsi ostaja?
Oikeastaan tämä summa toistuu kolmesti, koska soraliikemies oli luvannut petosmiehelle hiekkafirman pystyssä pitämisestä 100.000mk ja mökin.
- Veikon veli oli taannut Veikon vanhemmalle pojalle kaksi lainaa, jotka lankesivat hänen maksettavakseen. Veikon perintö tuli sopivasti ja Veikon poika sai kuitattua Veikon veljen pois takauksista.
- Veikon veli on kertonut, ettei tiennyt Beritin ja Jessican olemassaolosta.
- Marko Niemen kirjassa kerrotaan, että pojat joutuivat myöhemmin ottamaan 600.000mk:n "pantin" metsäkoneyrityksen uusien osakkaiden vuoksi. Viimeinen johtolanka -podcastissa Veikon sukulainen kertoo Veikon taanneen kolmen miljoonan markan lainan metsäkoneyritykselle. En tiedä onko tässä jollain lailla kyse samasta velasta ja mikä tuo pantti oikeasti käytännössä on ollut.
Tuntuu hyvin erikoiselta, että Veikko olisi taannut metsäkoneyritykselle kolmen miljoonan lainan, vaikka hänen nimeään ei ole ollut edes metsäkoneyrityksen papereissa. Vasta perikunta oli merkinnyt osakkeet. Olisi mielenkiintoista tietää miten esimerkiksi Ragnar B. on luovuttanut osakkeet Veikolle, kun hän ei itse muistanut onko saanut niistä edes mitään rahaa. Osakkaathan oli taannut koneita varten otetun lainan omaehtoisena takauksena. Risto V. kertoi, että Tauno V. olisi huijannut häneltä reilun miljoonan, joka voisi olla hänen velkaosuutensa lainasta. Olisiko kokonaisvelka ollut kolme miljoonaa markkaa ja jokainen osakas taannut siitä kolmanneksen? Tällöin luvut voisivat pitää jotenkin paikkansa. Tuo pantti on silti erikoinen. Se ei olisi Ragnarilta Veikolle siirtyneen takauksen osuutta vastaava summa. Lainaahan ei Riston mukaan oltu edes lyhennetty yhtään firman mentyä konkurssiin. Onko Veikon pojat sitten kuitanneet siitä osan ja jäljelle olisi jäänyt vielä tuo 600.000mk?
- Veikolla oli sukulaisen mukaan kaivinkone, nosturi, hinausauto ja kuorma-auto.
- Veikko oli kertonut naapurilleen Niilo Ponkilaiselle, että korkoheilahtelut tuntui perheen taloudessa, kun oli lainarahalla kalliisiin koneisiin investoinut. Ponkilainen oli ymmärtänyt, että taatuin tulonlähde oli metsätöitä Ensolle tekevä metsäkoneyritys.
- Ponkilaisen mukaan Rytkösellä kävi vieraita harvakseltaan. "Sukulaisia ja sitten niitä metsäfirman miehiä, jotka tankkasivat Veikon pihalla jotain koneöljyä silloin tällöin".
- Ponkilainen kertoi, että lauantaina Rytkösellä oli käynyt vieraita, muun muassa Veikon poika entisestä avioliitosta. "Sunnuntaina ei sitten käynytkään enää ketään. Eikä sen paremmin maanantainakaan. Tiistai-iltapäivänä alkoi sitten tänä ruljanssi." Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ei Ponkilaisten mukaan kuulunut mitään kummallista. "Ei niin mitään. Jos naapurissa olisi vaikka ammuskeltu, niin meidän Pirre-koira olisi herättänyt koko tienoon."
Naapurin Ponkilaiset Matti ja Niilo, sekä Pirre-koira. Niilolla yllään paita, jossa Suomen sokerin logo.
- Tälle koiran hiljaisuudelle on jotkut antanut aika poljon painoarvoa. Tietääkseni ei ole kerrottu, missä koira on yöllä ollut. Jos se on ollut sisällä, ei olisi mikään ihme, ettei se ole havainnut vierasta kulkijaa Rytkösten pihalta. Olisiko koira ulkona nukkuessaankaan havahtunut sadan metrin päässä kävelevään hiippariin?
- Muutaman sadan metrin päässä surmatalolta asunut nainen kertoi, että surman jälkeen KRP:n miehen kyselivät kovasti pitkätukkaisesta, vihreisiin verryttelyhousuihin pukeutuneesta miehestä.
- Alibissa kirjoitettiin vuonna 1990: Erään punaisen Mazda-henkilöauton liikkuminen surmaviikonloppuna kiinnostaa myös poliisia. Jos muistat nähneesi 27.-29.7.1990 Kirkkonummen Wolsin kylässä punaisen Mazdan liikkeellä, niin kannattaa ottaa yhteyttä, sillä juuri se saattaa olla palapelin puuttuva osa.
- Rakennustyöt tontilla ja talossa olivat edelleen kesken surman aikaan.
Talo on merkitty valmistuneeksi 1.4.1992.
Piharakennukset on valmistuneet vuonna 1997.
Tontin nimi on KOIVUMÄKI ja se on pinta-alaltaan 9616 m².
Rekisteröity 1.2.1989.
Rakentamisen aloittamispäivä 22.6.1988.
Luvan käsittelyvaiheet:
Saapunut 7.1.1988
Myönnetty 2.2.1988
Savuhormien tarkastus (vastaava työnjohtaja) 13.1.1988 Hyväksytty.
Rakennekatselmus 4.10.1988 Hyväksytty.
Sijaintikatselmus 26.4.1993 Hyväksytty.
(https://kirkkonummi.karttatiimi.fi)
Mielenkiintoista että savuhormien tarkastus on päivätty ennen rakennusluvan myöntämistä ja rakentamisen aloittamista.
- Keskustelupalstoilla on spekuloitu olisiko TV ollut päällä poliisien mennessä sisälle. En tiedä mistä tällainen huhu on lähtenyt liikkeelle, ehkä jonkun kirjoittajan spekulaatiota on alettu joskus pitää lähes totena. Itse en ole löytänyt mistään talosta julkaistusta kuvasta televisiota, enkä myöskään antennia, joten voi olla että talossa ei edes ollut televisiota?
- Sukulaisen mukaan Veikon asiakkaalle Kirkkonummelle rakentamaan taloon oli tullut vesivahinko kylpyhuoneeseen, kun talon omistaja oli mennyt ruuvimeisselillä sörkkimään tukkeutunutta viemäriä ja puhkaissut putken. Veikon kuoleman jälkeen Veikon pojat olivat joutuneet maksamaan useamman satatuhatta markkaa korvauksia talon omistajalle.
- Metsäkoneyrityksessä jäsenenä ja töissä olleella Risto V:llä ja Veikolla oli ollut kahnauksia. Veikko oli mm. uhannut polttaa Riston rivitalon, kun Risto oli saanut Veikon tietämättä metsäkoneyritykseltä lainan rivitaloasunnon korkojen maksuun. Kahden henkilön mukaan Risto V:lle olisi joskus kolmoissurmien aikaan sattunut vahinko ja öljyä olisi kaatunut hänen päälle, jonka vuoksi hän olisi polttanut haalarinsa Veikkolan kaatopaikalla. Risto V. kiisti Marko Niemen haastattelussa koko vahinkoa edes tapahtuneen.
- Lainaus Marko Niemen kirjasta: "Ragnarin mukaan hänellä ei ollut mitään tekemistä Rytkösten kanssa sen jälkeen, kun hän oli päässyt eroon RaTaRi Forestin osakkuudesta. Hänen mielestään metsäkoneyhtiötä hoidettiin niin huonosti, ettei sillä ollut tulevaisuutta. Ja hän oli mukana viidessä eri yrityksessä siihen aikaan, joten RaTaRi Forestista oli helppo luopua. Brobergin mukaan Tauno Varis halusi Rytkösen mukaan, koska Veikkoa pidettiin kovana työmiehenä. Veikon mukaan tulo oli yksi syy, miksi Ragnar halusi siitä pois. ”Veikko oli elänyt sillä tyylillä, että hän joutui kantamaan asetta mukanaan”, sanoo Ragnar yllättäen. Eli myös Ragnar Broberg oli tietoinen siitä, että Veikko kantoi asetta mukanaan, mikä on aika hämmentävää."
Jotenkin tuosta saisi sellaisen käsityksen, että Ragnar olisi tiennyt Veikon kantavan asetta jo ennen kuin Veikko tuli metsäkoneyrityksen toimintaan mukaan. Vai oliko Ragnar ollut kuitenkin mukana yrityksessä vielä paljon pidempään kuin antaa tässä olettaa? Oliko Veikko tullut yritykseen mukaan ensin työntekijänä ja Ragnar olisi vasta myöhemmin luovuttanut osakkeensa Veikolle? Tästä osakkeiden luovutuksesta ja ajankohdasta olisi kiva tietää hieman enemmän, koska niitä ei oltu Veikon elinaikana merkitty hänelle. Veikkohan oli ollut ilmeisesti metsäkonefirmassa mukana jo jollain tavalla tammikuussa 1990, kun sinne oli etsitty lehti-ilmoituksella puutavara-auton kuljettajaa.
Ja oliko Ragnar tiennyt jo ensimmäisien kuukausien aikana, että yhtiötä hoidettiin niin huonosti, että sillä ei ollut tulevaisuutta? Yritys oli perustettu syksyllä 1989, milloin lie sitten edes koneilla on ensimmäiset puut kaadettu? Mihin tuo Ragnarin lähdön ajankohta oikeasti sijoittuu, talvelle, keväälle, vai kesälle lähemmäksi surmia?
- Veikko oli naistenmies ja hänellä saattoi olla jossain vaiheessa kaksikin naista kierroksissa. Myös Beritillä on huhuttu olevan parisuhteiden ulkopuolisia miehiä. Veikko asui aiemmin Tarja nimisen naisen kanssa Inkoossa. Tarja muutti Veikon kanssa Volsin taloon, mutta ei ehtinyt asua talossa kauaa. Berit muutti taloon 1989.
- Berit oli huomiotaherättävä, pukeutui turkiksiin ja korkokenkiin. Hän oli hyvin huoliteltu. Beritin tuttava kuvasi häntä erikoiseksi persoonaksi, mutta avoimeksi, positiiviseksi, elämänmyönteiseksi ja iloiseksi.
- Veikon kuorma-auto myytiin ilman avaimia. Käsittääkseni tämä on ollut sama kuorma-auto, jonka Veikko oli ostanut huutokaupasta 300.000 markalla. Kuorma-auto myytiin 350.000 markalla lokakuussa 1990. Tähän mennessä avainta ei siis ollut löytynyt. Onko avain mahdollisesti löytynyt myöhemmin, vai onko avain jäänyt lopullisesti kadoksiin? Voi olla mahdollista, että autoon ei ole tullut mukaan vara-avainta oston yhteydessä, mutta yksi avain autoon on ollut pakko olla. Onko avaimen joku vienyt, tai onko se jäänyt jollekkin. Jotkut konemiehethän saattavat pitää koneen avaimia myös koneessa piilossa, etenkin jos koneella ajaa useampi henkilö. Autosta ei ole paljon kuvia ollut, koska se taisi olla tuolla talon takana parkissa. Mielenkiintoista olisi tietää myös millaisia kuljetuksia Veikko on tehnyt autolla ja etenkin kenelle. Luulisi, että noinkin hinnakasta autoa ei osteta, jos sillä on ajoa vain satunnaisesti. Olisiko Veikolla ollut esimerkiksi sopimus jonkun yrityksen kanssa maa-aineksen ajosta? Autoon oli myös ammuttu reikä tuulilasiin joko murhaa edeltävänä vuonna, tai samana vuonna.
- Helsingin sanomissa kirjoitettiin 10.5.1995: "Soraliikemies tuomittiin mm. avunannosta petokseen jutussa, jossa espoolaisen asunto-osakeyhtiön maapohjalle haettiin 6 miljoonan kiinnitykset, vaikka osakekanta oli ylikiinnitetty rakentamisvaiheen kuluista. Kiinnityskikkailulla saatiin noin kuusi miljoonaa markkaa Suur-Helsingin Osuuspankista. Loppusumman haltijavelkakirjat ovat uusilla haltijoilla, eikä lopullista vahinkoa tiedetä. Kirjat on kierrätetty vilpittömille haltijoille." Käsittääkseni tämä olisi sama Iirislahden asunto-osakeyhtiön tontti, mihin Soraliikemies rakensi paritaloja ja joissa hän ja Gröhn asui. Soraliikemies sanoi jutun olleen ensimmäisellä sivulla, mutta juttu löytyy sivulta B2, joka on lehden sivunumero 18.
- Soraliikemies sanoi omistaneensa kaksi omakotitaloa Kirkkonummella, kesämökit Padasjoella, Karkkilassa, Siuntiossa ja Hämeenlinnassa, sekä 100ha metsätilan Karjaalla. Lisäksi hän kertoi rakentaneensa nuo yllä mainitut kaksi paritaloa Espoossa.
- Soraliikemies kertoo omistaneensa kesämökin Padasjoelta. Alibin mukaan Poliisi tavoitti karussa olleen Petosmiehen Padasjoen metsistä. Tällä ei varmasti ole mitään merkitystä, mutta mielenkiintoinen juttu kuitenkin.
- Alibissa Petosmies väittää, että surmat olisi tehty kirveellä. En tiedä mistä hän on mahtanut tietonsa saada, jos toista tekovälinettä ei ole koskaan julkaistu.
- Iltalehti kirjoitti 4.10.1995: "Surmaaja käytti teräasetta ja nyrkkejä tappaessaan nukkumassa olleen perheen."
Samassa jutussa kerrotaan kahdesta pidätyksestä näin: "Pidätyksistä odotettiin turhaan läpimurtoa surmien selvittämiseksi. Kumpikaan miehistä ei kyennyt selittämään liikkeitään verityön aikaan. Poliisi ei siitä huolimatta löytänyt todisteita miehiä vastaan, vaan heidät päästettiin vapaaksi."
- Marko niemen haastattelussa Soraliikemies kertoi olleensa talvet rakennuksilla töissä ja ajaneensa sokeiden venettä kesäisin seitsemänä vuotena (minuuttia myöhemmin kertoi olleensa kymmenen vuotta), samalla tehden remonttia sokeiden huvilalla (Villinki 1128) Villingin saaressa:
Yhdistys osti heti talvisodan jälkeen kesäkuussa 1940 kiinteistön Itä-Helsingistä Villingin saaresta, ja niin lomakoti Villinki oli saanut alkunsa. 1980-luvulla yhdistys laajensi paikallistason vaikuttamis- ja vapaaehtoistoimintaa luomalla kuntayhteyshenkilöiden verkoston (sittemmin vertaistukihenkilöt, nykyisin vertaistoimijat). Yhdistys panosti voimakkaasti lomakodin toiminnan kehittämiseen rakentamalla uusia tiloja ja hankkimalla yhteysaluksen kulkuyhteyksien parantamiseksi saareen, kunnes lomakoti myytiin lopulta 2019.
www.hun.fi/fi/historiaa
Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset: Villinki
Saaressa Helsingin edustalla
Tontin koko: 1,19 ha
Vain kesäkäytössä. Käyttöpäiviä vuodessa 10–20, kävijäkertoja noin 200
Majoituskapasiteetti 36
HUN huolehtii ylläpidosta. Aiemmin tiloissa oli ulkopuolinen yrittäjä.
Käytetään vain HUNin omiin tapahtumiin.
Olisiko tämä kymmenen vuoden ajanjakso sitten sijoitunut 80-luvulle? 90-luvullahan hän pakoili pari vuotta ulkomailla, jonka jälkeen istui muutaman vuoden vankilassa. Haastattelussahan hän ilmeisesti pohti, mitä hän on tehnyt surmien ajankohtana. Huvilan piharakennukset on rakennuslupien mukaan rakennettu vuosien 1983-1989 välillä, vaikka osa niistä näkyy jo 50/60-luvun ilmakuvissa. Vene, jota soraliikemies kertoi ajaneensa on hankittu ilmeisesti joskus vuosien 1988 ja 1993 välillä, koska 1988 vuoden ilmakuvassa sitä ei vielä näy ja 1993 kuvassa se on huvilan laiturissa.
Helsingin näkövammaiset Ry on hakenut Helsingin sanomissa muutamaan otteeseen työntekijöitä Villingin saarelle.
20.3.1983 on haettu ajalle 1.6.-15.8.1983 emäntää, kuljetusten hoitajaa/ talonmiestä ja siivoojaa.
8.4.1984 on haettu ajalle 18.5.-31.8 pienveneilyyn tottunutta nuorehkoa miestä. Tehtävinä mm. tavara- ja henkilökuljetukset veneellä, piha-alueen puhtaanapito ja kiinteistöön liittyviä muita tehtäviä.
9.1.1991 on haettu uusittuun lomakotiin kesätyöntekijöitä ajalle 1.5.-30.9.1991. Haussa on ollu emäntä, apuemäntä, 4 apulaista ja veneenkuljettaja/ talonmies. Venekuljetukset on tapahtunut 7,7m pitkällä hytillisellä veneellä, jonka kuljettajalta on vaadittu kuljettajakirja II.
Villingin saaren läheisyydessä tapahtui 24. huhtikuuta 1992 Jollaksen palkkamurha, jonka toteuttajana oli Ilpo Larha ja tilaajana huvilan omistajan Wilhelm Högstenin oma poika. Sokeiden laituripaikka on ollut aivan Wilhelm Högstenin huvilan itäpuolella. Mielenkiintoinen sattuma, että soraliikemies olisi ajanut venettä useana kesänä ihan huvilan vierestä.
- Tauno.V:lla ja Veikolla on ilmeisesti ollut tapahtumavuoden puhelinluettelossa puhelinnumerot vierekkäisillä kaduilla (Kotiniityntie 1 ja Kotiniitynrinne 7) Kirkkonummella. Tämä ei ole vahvistettua tietoa. Asuinalue on rakennettu 70- ja 80-luvun vaihteessa. Kotiniityntie 1 on valmistunut 1.1.1984 ja Kotiniitynrinne 7 on valmistunut 1.1.1977. Tieto voi olla hyvinkin todellinen, koska Veikko on ilmeisesti myynyt vuonna 1987 taloa Kirkkonummelta, joka on rakennettu 1977. Toki tuossa on kolme vuotta välissä. Olisiko puhelinosake jäänyt sitten ex-vaimon käyttöön?
- Kaksosia varten pidettiin ulko-oven edessä olevan kynnysmaton alla välillä vara-avainta. Se ei ollut siellä aina. Avainta pidettiin siellä vain silloin, kun Berit oli vauvan kanssa käymässä neuvolassa, tai jossain muualla Veikon ollessa ajossa.
- Tuosta kynnysmaton alla olleesta avaimesta on puhuttu paljon, mutta onko perheellä voinut olla muita avaimia piilossa? Monesti omakotitalossa asuvat laittavat yhden avaimen piiloon johonkin, josta voivat sen noutaa, mikäli sattuvat unohtamaan avaimet sisälle, tai vaikka hävittämään ne. Ainakin itsellä on ollut omakotitalossa asuessa aina vara-avain piilossa. Jos vara-avain olisi ollut piilossa ja avaimesta olisi tiennyt vain menehtynyt pariskunta, siitä ei olisi kukaan kertomassa. Tietysti pitäisi olla vielä yksi henkilö, jolle avaimen paikka olisi tullut tarkoituksella, tai vahingossa tietoon. Joku on voinut nähdä kun avainta on haettu, tai joku on voinut hakea talolta jotain pariskunnan poissaollessa ja hänelle on siksi kerrottu avaimen paikka. Itse kylläkin siirtäisin avaimen, jos olisin joutunut siitä jollekkin kertomaan.
- Kesällä 1990 Veikko kantoi asetta. Ase oli ollut hänellä jo 1970-luvulta asti. Sukulaisen mukaan Veikolla oli useita aseita. Hän kävi jänismetsällä ja tykkäsi ampua kiekkoja.
- Iltalehdessä kirjoitettiin 6.5.1992, että "Rytkönen otti omituisen usein avovaimonsa ja tyttärensä mukaan työkeikoille. Rytkösen käyttäytyminen saattaa tarkoittaa sitä, että hän tiesi perheensä olevan vaarassa ja yritti suojella heitä". Oliko Beritin muut lapset silloin isällään, vai missä? Tuskin kahdestaan kotona? Oliko hekin työkeikoilla mukana? Vai eikö uhkaa ollut silloin, kun lapset oli paikalla?
- Motiiviksi poliisilla on ollut kolme vaihtoehtoa.
1. Mustasukkaisuusmurha
2. Rahan takia tehty ryöstömurha
3. Kosto jostain mihin Veikko oli sekaantunut, tai käytöksellään aiheuttanut.
- Poliisin mukaan mikään ei viittaa satunnaiseen henkilöön. Päinvastoin, kaikki viittaa henkilöön, joka tiesi mitä talosta löytyy.
- Nykyinen tutkinnanjohtaja Huhta-aho kertoi Ilta-sanomille, "Hänellä oli autoradiopuhelin, jonka liikenne seulottiin. Tuohon aikaan siihen tarvittiin oikeudenomistajien lupa. Tietysti kaikki tekninen tietous ihmisten liikkumisesta oli tuohon aikaan nykyistä vähäisempää".
- Tutkinnan alussa mukana ollut tutkija Thomas Elfgren oli Veikon veljen ystävä ja oli myös tavannut kerran Veikon. Tapaaminen oli tapahtunut Veikon veljen asunnolla Helsingin Kampissa. Elfgren oli ollut Veikon vanhemman pojan kanssa kantamassa purettuja seiniä jätelavalle. Veikko oli tullut asunnolle, koska veli oli pyytänyt Veikolta tarjousta asunnon remontista. Veljen mukaan Veikko oli kuitenkin hinnoitellut itsensä ulos urakasta. Veikon tullessa paikalle, hänen poika oli jo ehtinyt lähteä.
Marko Niemi on pohtinut podcastissaan ja kirjassaan Elfgrenin esteellisyyttä tutkinnassa, koska Elfgren oli Veikon veljen ystävä. Silloinen tutkinnanjohtaja Tuomo Koho oli kertonut Niemelle, että Elfgren oli siirretty jossain vaiheessa pois kolmoissurmann tutkinnasta. Elfgren jostain syystä kiisti jyrkästi esteellisyyden ja tutkinnasta pois siirtämisen.
Julkisuudessa ei ole kerrottu, miten hyvin Elfgren tunsi Veikon vanhemman pojan, mutta ainakin tuossa yllä olevassa kertomuksessa hän oli ollut pojan kanssa kantamassa seiniä jätelavalle, joten hän on pojan ainakin tavannut ja tiennyt. Miten esteellinen Elfgren oli sitten silloin, kun kyseinen poika vangittiin Veikon murhasta epäiltynä? Tällä ei ole itse surmien kanssa mitään tekemistä, mutta tutkinnan kanssa voi toki olla. En tiedä tarkalleen koska Elfgren oli siirretty syrjään, voihan olla, että hän oli pois tutkinnasta jo ennen kuin poika pidätettiin. Viimeinen johtolanka-podcastissa kerrotaan, että Thomas Elfgren ja Tero Haaplala olisi ollut jutun tutkinnassa mukana ensimmäisen kuukauden aikana. Onko Elfgrenin mukana olemisesta sitten ollut myönteinen, vai kielteinen vaikutus tutkintaan? Tätä voimme vain arvailla.
- Sormenjäljet:
Julkisuuteen on kerrottu, että asunnosta löytyi Veikon vanhemman pojan sormenjälki. Hän oli vieraillut talossa aiemminkin. Muista sormenjäljistä ei ole tietääkseni kerrottu. Ensimmäinen tutkinnanjohtaja Tuomio Koho oli kylläkin kertonut Iltalehdelle, että murhapaikalta ei löytynyt sormenjälkiä. Ilmeisesti esim. pengotuista keittiön kaapeista ei ole löytynyt ulkopuolisen henkilön sormenjälkiä, tai vaikka uhrien tyhjennetyistä lompakoista. Luulisi että nekin olisi tutkittu sormenjälkien varalta. Tekijä on ilmeisesti varustautunut hanskoilla surmareissullensa, niinkuin suunniteltua tekoa tehdessä tehdään.
Olisi myös aika epäloogista, että poika olisi jättänyt sormenjälkiä/jäljen asuntoon murhayönä, mutta olisi käyttänyt hanskoja paikoissa, mihin murhaaja on varmasti koskenut. Ehkä ne pojan sormenjäljet voi aika varmasti sanoa tulleen pojan aikaisemmilla käynneillä.
Onko Paanasen kirjeestä löytynyt tuntemattomia sormenjälkiä? Jos kirjeessä ei olisi kenenkään muun kuin perheenjäsenten jäljet, voisi lapun pilailumielessä jättämisen ja oikean hinauspyynnön aika varmasti sulkea pois. Niitä ei kukaan olisi kesällä tehnyt hanskat kädessä?
- Anastettu omaisuus:
Talosta oli varastettu käteistä rahaa kera rahatelineen, sekä viety rahat myös uhrien lompakoista. Myös Veikon muistivihko oli viety. Rahahan kelpaa kenelle vaan, siitä ei ehkä voi vetää viellä suuria johtopäätöksiä, mutta kuka ottaa mukaansa muistivihkon? Kukaan satunnainen ryöstelijä ei sillä mitään tekisi ja tuskin se kiinnostaisi ryöstäjää millään tavalla. Jotain muuta talosta olisi viety käteisen lisäksi, jos tarve olisi nopealle rahalle. Kenellä olisi tarve hävittää muistivihko, johon oli ilmeisesti kirjattu ylös yrityksen raha-asioita tms.
Kenen nimi olisi ollut vihkossa? Olisiko ensimmäisenä pidätettynä olleen Beritin ex-miehen? Ei ainakaan ole kerrottu, että heillä olisi ollut bisneksiä keskenään, päinvastoin. Olisiko Veikon poikien nimiä voinut olla vihkossa? Ei ainaakn ole kerrottu, että heillä olisi ollut mitään niin suurta velkaa tms., että sen takia olisi vihko pitänyt viedä? Vanhempi poikahan oli ottanut rahoitusta pankista. Toki eihän mikään olisi estänyt häntä lainaamasta sen lisäksi myös isältään, mikäli isä olisi rahaa antanut.
Pienimmän kertoimen antaisin tässä kuitenkin sille, että tekijällä, tekijöillä, tai teettäjällä on ollut jotain yrityskuvioita tai bisneksiä Veikon kanssa, joista on ollut merkintöjä vihkossa ja tämä olisi paljastanut tekijän poliisille. On tultu tuttuun paikkaan, tiedetty mitä tehdään, mitä haetaan ja mistä. Jos tekijöitä on ollut yksi, niin missä vaiheessa hän on varastanut rahat ja muistivihkon? Jos talo oli makuuhuonetta lukuunottamatta täysin siisti. Keittiössä oli vain pengottu kaappeja. Jos murhat oli tehty ensin ja sitten anastettu rahat ja vihko, miten keittiössä ei olisi ollut jälkiä ja sotkua? Ja kääntäen, olisiko yksinäinen tekijä saanut rauhassa penkoa kaappeja ja lompakoita, jos hän olisi mennyt keittiöön ensin?
- Osaako joku antaa selitystä tuolle alla olevassa kuvassa näkyvälle, tai ainakin vaijerille tai narulle näyttävälle asialle? Näyttäisi että hinausautosta menisi vaijeri ylös talon nurkalla olevaan puuhun, tai sitten että se menisi kahden puun välillä. En tiedä onko tuo jokin optinen harha, vai onko hinausauton vaijeri oikeasti vedetty puuhun. Jos olisi, niin ainoa järkevä selitys olisi, että puu olisi ollut tarkoitus kaataa ja vedättää se hinausautolla oikeaan suuntaan, mutta homma jäänyt jostain syystä tekemättä. "Vaijeri" näkyy myös muissa aiemmin otetuissa kuvissa, mutta myöhemmin syksyllä otetussa kuvassa sitä ei enää ole, vaikka hinausauto seisoo samalla paikalla.
- Koitin etsiä lupapiste.fi-sivulta murhatalon pohjapiirustusta ja sieltä sellainen löytyikin, mutta se ei ole oikea, vaikka se onkin juuri tuolle talolle osoitettu. Piirustus on joninlainen muunnos tontille myöhemmin rakennetusta toisesta talosa. Ainoa oikea tieto siinä taitaa olla, että ulkovuoraus on tehty tiilestä. Tein itse talosta julkaistujen kuvien perusteella pohjapiirustuksen. Se on tehty niin hyvin kuin muutamien kuvien perusteella pystyy ilman minkäänlaisia mittoja talosta, mutta luulen sen olevan kuitenkin aika lähellä oikeaa.
Makuuhuoneiden pohjat luulen olevan aika lailla noin kuin ne piirsin, mutta vaatekaappien ja sänkyjen paikat on kuvitteellisia. Sijoitin ne huoneisiin niin kuin miten ne itse laittaisin. Pinnasängyn paikaksi en keksinyt muuta kuin tuon olohuoeen päädyn. Siellä on sama lattiamateriaali kuin kuvassa ja saman suuntaisesti. Myös samanlaiset nahkaiset sohvatuolit näkyy olohuoneen kuvassa, sekä pinnasängyn kuvassa.
Huomasin sattumalta, että Ulvilan surmatalon pohja on hyvin samankaltainen, siinä taitaa olla vain yksi huone enemmän. Ehkä silloin 1990-luvun vaihteessa tuo on ollut suosittu pohjaratkaisu. Ulvilan talo on merkitty valmistuneeksi vain puoli vuotta Veikon talon jälkeen.
- Tiedossa olevat yhteydet yllä mainittujen henkilöiden välillä.
- Säätiedot surman aikaan.
- Veikko ajoi 70-80-luvun vaihteessa muutamia rallikilpailuja.
- Aurinko laski 28.7.1990 klo 22.23. Pimeys on tullut klo 23.10. Aurinko nousi 29.7.1990 klo 4.34. Kuu on ollut myös yöllä horisontin alapuolella.
- Lopuksi voisin vielä todeta, että jos tapaus kiinnostaa, niin kannattaa ehdottomasti ensin kuunnella Marko Niemen Viimeinen johtolanka -podcastin kausi viisi ja sen perään Marko Niemen Kirkkonummen kolmoissurma -kirja. Näillä pääsee jo aika hyvin sisään tapaukseen. Silloin tiedät melkein kaiken mitä julkisuudessa on tapauksesta puhuttu. Kirjassa ei tapausta ratkaista, ei lähellekkään, mutta se tuo erittäin paljon ns. lihaa luiden ympärille tähän tapaukseen. Myös Alibin jutut missä käsitellään tapausta, sekä Punavuoren kaksoissurmaa, kannattaa etsiä jostain.
| Epäiltyjä |
Poliisin ensimmäinen epäilty, joka vapautettiin vuorokauden jälkeen. Mies oli uhkaillut Veikkoa ja puhunut tappamisestakin. Hän oli kytännyt perheen taloa autostaan. Veikko oli myös kertonut siltä suunnalta tulevasta uhasta.
Lehtitietojen mukaan kyseinen kirkkonummelainen mies olisi ollut entinen autoalan yrittäjä ja Volkkarien korjaaja.
2. Veikon 24-vuotias poika
Poliisin toinen epäilty, joka oli poliisilla kiinni reilun viikon verran. Pojalle alibin antoi hänen mallitoimistokaveri Jesse R, jonka kanssa hän oli ollut lauantai-iltana juhlimassa Helsingissä.
3. Veikon 19-vuotias poika
Poliisi ei ole virallisesti epäillyt häntä, mutta joissain huhuissa häntäkin on soviteltu tekijäksi. Poika oli ollut surmayönä todistettavasti Kotkan meripäivillä. Pojalle alibin antoi naisystävä. Poliisille oli jäänyt kuva, että alibin antaja ei tiennyt kaikkien tuntien osalta, missä nuorempi poika oli yönsä viettänyt. Poliisi oli kellottanut, että poika olisi ehtinyt käydä Kirkkonummella ja kerennyt vielä takaisin ennen kuin muut heräsivät uuteen aamuun.
Hän työskenteli rakennuksilla ja majaili isoveljensä asunnolla Iso Roobertinkadula.
4. Soraliikemiehen palkkaama tekijä
On väitetty, että espoolainen soraliikemies oli keväällä etsinyt palkkamurhaajaa Veikko Rytköselle. Ei tiedetä, oliko hän ehtinyt palkata ketään.
5. Beritin työkaveri
On huhuttu, että Beritillä olisi ollut työpaikkaromanssi punaisella japanilaisella autolla ajavaan pelottavaan nuoreen mieheen.
6. Baarissa teon tunnustanut mies
Kirkkonummelaisessa baarissa eräs pitkähiuksinen 60-luvulla syntynyt kirkkonummelaismies tunnusti humalassa sivulauseessaan kolmoissurman. Suomenruotsalaista sukua oleva mies sanoi, että olisi aika mennä istumaan jo niistä kolmesta murhasta ja vauvan kuolema olisi ollut vahinko. Mies myöhemmin kiisti sanomansa, eikä poliisi ole ilmeisesti ollut kiinnostunut miehen kertomasta.
7. Joku muu???
Varsinaisia muita yksittäisiä epäiltyjä ei ole juurikaan pystytty nimeämään. Huhuissa on toki murhan uskottu liittyvän esim. huumekauppoihin, tai johonkin tapahtumaan, josta joku olisi suuttunut Veikolle. Näitäkään väitteitä ei ole vuosien saatossa pystytty vielä todistamaan.
| Muita henkilöitä |
- Rytkösten kirkkonummelainen luottoasianajaja.
- Veikko Rytkösen pesänselvittäjä.
- Edusti Veikon vanhempaa poikaa, kun tämä oli epäiltynä kolmoissurmasta.
- Edusti Veikon poikia, kun he joutuivat korvaamaan Veikon rakentaman Kirkkonummelaisen talon vesivahingon.
- Myi perikunnan osakkeet Ratari Forestista ja osakkaiden uusiksi omistajiksi tuli Ansu K., Väinö K., Kari H. ja Timo T.
Tauno V.
- Ratari Forest Oy:n perustajajäsen.
- Tapiolan vakuutusasiamies.
- Ensimmäisenä surmapaikalla.
- Yhtymä Ragnar B:n kanssa.
- Halusi välttämättä Veikon Ragnar B:n tilalle Ratari Forestiin.
- Tunsi soraliikemiehen.
- Maakauppoja soraliikemiehen kanssa.
- Asui ainakin vuonna 1987 Kirkkonummella.
- Syntynyt vuonna 1948.
- Ollut mukana mm. kiinteistönvälitys- ja viihdealan yrityksissä.
- Oli mystisesti menettänyt muistinsa kahden Marko Niemen puhelinsoiton välillä. Hän ilmeisesti muisti Marko Niemen ja Veikko Rytkösenkin hyvin ja piti mahdollisena, että oli käynyt surmien jälkeisenä tiistaina Rytkösen Veikon talolla. Hän piti kuitenkin lähes mahdottomana, että hän olisi ollut hakemassa jotain työkonetta Veikolta, sekä sen, että heillä olisi ollut metsäkoneyritys Veikon kanssa.
Ragnar B.
- Ratari Forest Oy:n perustajajäsen.
- Luovutti Ratari Forest Oy:n osakkeensa Veikko Rytköselle, mutta ei muista saiko niistä jotain maksua.
- Yhtymä Tauno V:n kanssa.
- Maakauppoja soraliikemiehen kanssa.
- Oli kuullut huhun, että soraliikemies olisi lottovoittaja.
- Tiesi Veikon kantavan asetta.
- Ammatiltaan ylipanostaja.
- Teki porakaivoja ja maalampöjärjestelmiä.
- Epäilee, että poliisilla on surmien tekijä tiedossa, mutta ei tarpeeksi näyttöä.
- Asui ainakin vuonna 1987 Kirkkonummella.
- Asui vuonna 1990 Kirkkonummen Veikkolassa. (Ei ole varmistettu tieto).
Risto V.
- Ratari Forest Oy:n perustajajäsen.
- Ratari Forest Oy:n monitoimikoneen kuljettaja.
- Oli saanut Veikon tietämättä metsäkoneyritykseltä lainan rivitaloasuntonsa korkojen maksuun.
- Kaksi henkilöä on kertonut, että Ristolla olisi kaatunut surmien aikaan öljytynnyri autossa ja hän olisi polttanut haalarinsa Veikkolan kaatopaikalla.
- Työskenteli surmien jälkeen Sipoossa soramontulla.
- Maksoi Ratari Forest Oy:n velkoja monia vuosia ja kertoi Tauno V:n huijanneen häneltä reilun miljoonan.
- Oli ulosotossa 18 vuotta.
- Ei ole nykyään puheväleissä Tauno V:n kanssa.
Soraliikemies
- Kertoi olleensa Ruotsissa töissä 28 vuotta.
- Asui Kirkkonummella 1985-3/1990.
- Tunsi Tauno V:n, Ragnar B:n.
- Maakauppoja Tauno V:n ja Ragnar B:n kanssa.
- Tunsi Veli Juhani Gröhnin.
- Kiisti jyrkästi bisnekset Gröhnin ja Rytkösen kanssa.
- Oli kuitenkin todistetusti tehnyt petoksen/petoksia Gröhnin kanssa.
- Rakensi kaksi paritaloa Espooseen Esperantotielle.
- Muutti rakentamaansa paritaloon Espooseen (vuonna 1990?).
- Kertoi omistaneensa haulikon, mutta ei muita aseita.
- Väitti ettei ole koskaan kuullut Veikko Rytkösen ja hänen perheen murhasta.
- Kertoi ettei häntä ole kuultu kolmoissurmasta, eikä Punavuoren kaksoismurhasta.
- Poliisi oli epäillyt soraliikemiehen osuutta surmiin 1990-luvun alkupuolella.
- Syntynyt vuonna 1939.
- Kuoli loppukesästä 2023.
- Ex-vaimo kuoli myös vuonna 2023 (s.1947).
Tuija L-S.
- Helsingin Suomalaisen Säästöpankin Kontulan konttorin johtaja.
- Tunsi soraliikemiehen usean vuoden ajan.
- Rahoitti avokätisesti Soraliikemiehen bisneksiä 1980-luvun lopulla.
- Kertoi että poliisi oli kysellyt häneltä soraliikemiehen mielentilasta.
- Hänen mukaansa soraliikemies ei ollut lainkaan sellainen, joka tekisi murhia.
- Kertoi hakeneennsa allekirjoituksia yms. soraliikemieheltä ympäriämpäri Etelä-Suomen.
- Oli käynyt kerran Soraliikemiehen kotona, jolloin siellä oli ollut vaimo ja 2-3 vuotias poika.
- Oikeustieteen kandidaatti.
- Syntnyt vuonna 1952.
Robert K.
- Nimitettiin Espoon hiekka Oy:n toimitusjohtajaksi syksyllä 1989.
- Kertoi ettei hänellä ollut lainanotosta mitään hajua, koska hänellä oli ollut talouspäälikkö.
- Kertoi soraliikemiehen tarjonneen hänelle huimia luontaisetuja mm. huoneiston Espanjassa, purjeveneen, Camaron ja Volvon.
- Juristi oli kehottanut häntä lähtemään äkkiä pois yrityksestä.
- Kertoi ottaneensa lopputilin, jonka jälkeen yritykseen palkattiin bulvaaneja.
- Kertoi soraliikemiehen tulleen Espanjasta takaisin Suomeen ja jääneen poliisille kiinni Kuopiolaisessa baarissa tappelun takia.
Petosmies Ari P.
- Otti soraliikemiehen yrityksen nimiinsä kahden muun henkilön kanssa ennen konkurssia talvella 1990.
- Kertoi Alibissa vuonna 1999, että soraliikemies koitti tilata häneltä Rytkösen palkkamurhaa kevättalvella 1990.
- Asui 90-luvun alussa Jokelassa.
- Teki kymmeniä petoksia ja väärennöksiä.
- Myi kiinteistöjä ja maa-alueita, joita hän ei edes omistanut.
- Ehti huijata kaupoillaan omaisuutta yli sadalta eri henkilöltä ja yritykselta yhteensä 4-5 miljoonaa markkaa.
- Vuonna 2000 meni Ruotsiin purkutöihin ja ajoi konetta.
- Vuonna 2005 tuli takaisin Suomeen ja kertoi ajaneensa kaivinkonetta. Oli tällöin 53-vuotias.
- Vuonna 2009 pääsi eläkkeelle sairauksiensa vuoksi.
- Syntyi 26.3.1952, kuoli 19.8.2024.
Kurt E.
- Osti soraliikemieheltä omaisuutta miljoonalla markalla.
- Muistaa soraliikemiehen, mutta ei millaisia kauppoja on hänen kanssa tehnyt.
- Tiesi Veikko Rytkösen, koska Veikko oli ollut työkoneella hänen työmaallaan.
- Hänen mukaan Veikko oli hyvin vihainen mies.
K. Grönholm
- Myi kuuden hehtaarin maa-alan Ragnar B:n ja Tauno V:n yhtymälle, joka vuokrasi puolet maasta soraliikemiehelle soranottoalueeksi.
| Samankaltaisia tapauksia |
4.12.1999 00:26 poliisille oli tullut ilmoitus Itä-Helsingin Ilotulitustien kerrostalon A-portaassa tapahtuvasta tappelusta ja paikalta pakenevasta verisestä miehestä. Poliisin tullessa paikalle yhden asunnon ovi oli auki ja sen edustalla runsaasti verta. Väliovi oli kiinni. Oven takana kauttaaltaan veren peitossa olleella lattialla oli kaksi elotonta ihmistä, mies ja nainen. Surmatyöt oli tehty eteisessä ja osittain rappukäytävässä, muu asunto oli siistissä kunnossa. Uhrit oli surmattu useilla terä-aseen pistoilla. Molempien käsissä oli torjuntavammoja. Kuollut nainen oli asunnossa olleiden lasten 41-vuotias äiti ja mies oli naisen 43-vuotias miesystävä, ei lasten isä. Surma-aseena käytetty suuri keittiöveitsi löytyi miehen pään alta.
Asunnosta löytyi paperi, jossa kerrottiin edellisenä päivänä Helsingin käräjäoikeuden määränneen kesäkuussa voimaan tulleen avioeron jälkeen neljän lapsen huoltajuuden äidille. Tämä paljastuikin motiiviksi teolle.
Tekijäksi osoittautui naisen 41-vuotias ex-mies. Mies oli pysäköinyt autonsa suojaiselle pysäköintipaikalle, pukeutunut hupulliseen takkiin ja laittanut hansikkaat käteensä. Veitsen hän oli tuonut mukanaan. Hän oli tunkeutunut asuntoon avaimilla ja oli ilmeisesti päässyt yllättämään uhrit nukkumasta, koska uhreilla oli yöpukuvaatetus ja asunto oli pimeänä poliisin tullessa paikalle. Nainen ja hänen miesystävä oli herännyt ja tullu eteiseen, jolloin ex-mies puukotti naista 13 kertaa ja miestä 31 kertaa. Hänen neljä 3-11-vuotiasta lastansa nukkui samassa asunnossa tekojen aikana. Teon jälkeen paetessaan hän oli tunkenut veriset vaatteensa Kontulalaisen talon jätekatoksen roska-astiaan. Virkavallan tullessa paikalle lapset vietiin makuuhuoneen ikkunan kautta ulos nostolavalla, koska eteinen oli karmeassa kunnossa.
Poliisi löysi miehen vielä samana yönä naisystavänsä luota nukkumasta. Tekijän leuasta löytyi viiltohaava, jonka hän kertoi saaneensa partaa ajaessaan. Mies oli väittänyt, että hänet oli kutsuttu keskustelemaan huoltajuuskiistasta ja hänen mennessä asunnolle naisen nykyinen miesystävä olisi hyökännyt häntä kohti ja hän olisi itsepuolustuksena puukottanut hyökkääjän. Siinä vahingossa olisi tullut myös osumia ex-vaimoon. Tämä tarina ei kuitenkaan mennyt läpi ja Hovioikeus tuomitsi miehen vähentyneesti syyntakeisena 14 vuoden vankeusrangaistukseen. Mies oli ollut selvinpäin tekojen aikana.